Seuraavat sopimusneuvottelut lähestyvät

Keväällä käynnistyvät sopimusneuvottelut tähtäävät uusien virka- ja työehtosopimusten syntymiseen 30.9.2007 mennessä, jolloin kuluva, ennätyspitkä sopimuskausi päättyy. Jo nyt voi todeta, että valtiotyönantajan kannalta merkittäviä ja maininnan arvoisia saavutuksia on sopimuskaudella paljonkin, vaikka aikaansaannoksia voidaan arvioida lopullisemmin vasta kesällä.

Valtion palkkausjärjestelmät (VPJ) ovat lähes kattavasti käytössä ja kannustejärjestelmien kokonaisuutta on päästy tarkastelemaan tosi mielellä, oli kyse sitten tulospalkkiojärjestelmien edistämisestä tai henkilöstörahastojen soveltuvuudesta valtiolle. Valtion palkkapolitiikan suuntaa on alkuvuodesta linjattu sopimuspolitiikan toteuttamisen ohella. Suuntaamisen tarvetta on nähty erityisesti esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Valtion palkkakilpailukyvyn tasapainoinen parantaminen ja valtion henkilöstön suhteellisen palkkauksellisen aseman kehittäminen kestävällä tavalla on valtiotyönantajan tavoitteena jatkossa.

Palvelussuhteen ehtojen kehittäminen ja sopimusmääräysten selkiyttäminen on ollut sopijaosapuolten yhteisten ponnistusten kohteena yli kymmenessä sopimuskauden työryhmässä.

Perhevapaiden uudistuneet sopimusmääräykset helpottavat työ- ja perhe-elämän yhteen sovittamista. Valtion johtamis- ja työnantajaosaamisen ajantasaisuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen on kiinnitetty ja tullaan jatkossakin kiinnittämään erityistä huomiota. Valtion luottamusmiestoiminta ja sen edellytykset arvioitiin vuoden 2006 aikana. Yleisarvosana oli varsin hyvä.

Istuvan hallituksen samapalkkaisuusohjelmaan ovat sopijapuolet osallistuneet tiiviisti, vuosilomamääräyksiä uudistetaan parhaillaan, samoin YT-lain sisältöä tarkistetaan tarpeellisin osin.

Valtion henkilöstön palkkatiedot ovat julkisia siten kuin asianomaisessa lainsäädännössä todetaan. Siitä annettiin uudet ohjeet viime vuoden lopulla. Ohjeissa korostetaan mm. hyvää tiedonhallintatapaa. Ohjeilla saatettiin muutenkin ajan tasalle aiemmat vuodelta 1999 olevat ohjeet.

Jatkuuko talouskasvu?

Valtion talouden kasvu-ura ja kansalaisten ostovoiman suotuisa kehitys on luonut hyvät puitteet työmarkkinoiden kehitykselle. Työpaikkoja on syntynyt ennätyksellisen paljon ja työttömyysaste on laskenut jatkuvasti. Rakenteelliselta työttömyydeltä ei ole kuitenkaan säästytty ja erityisesti pääkaupunkiseudulla esiintyy akateemista piilotyöttömyyttä ja muutoinkin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on tunnistettu.

Tulevia sopimusneuvotteluja ajatellen on syytä tutustua valtiovarainministeriön tuoreeseen julkaisuun "Julkisen talouden liikkumavara".

Raportissa todetaan muun muassa, että kokonaisarvion mukaan Suomen talous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Julkisen talouden ylijäämä jäänee vuosikymmenen vaihteessa 2 miljardia euroa pienemmäksi kuin kestävyyskriteeri edellyttäisi. Seuraava vaalikausi on demografisessa muutoksessa kriittinen, kun suuret ikäluokat ovat vielä laajasti työelämässä ja taloudellisen kasvun näkymät ovat suhteellisen hyvät.

Demografisen muutoksen myötä julkinen talous joutuu uuteen, aikaisempaa vaikeampaan tilanteeseen. 15-64-vuotiaan väestön määrän ennakoidaan supistuvan yli 300 000 hengellä parin seuraavan vuosikymmen kuluessa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa samalla lähes 600 000 hengellä. Demografinen muutos alkaa meillä aiemmin kuin muissa EU-maissa. Vanhushuoltosuhteen kasvu on meillä EU-maiden voimakkain. Kestävyysarvion perusteella liikkumavaraa uusiin menojen lisäyksiin tai veroasteen alennusta merkitseviin veronalennuksiin ei siis tulevalla vaalikaudella ole.

Toisaalta raportissa todetaan, että Suomen asema kansainvälisessä verokilpailussa on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Silti kansainväliset paineet etenkin yritystoiminnan ja työn verotuksen keventämiseen voimistuu.

Raportissa luetellaan myös toimenpiteitä, joihin pitäisi ryhtyä, mikäli Suomi aikoo päästä peruslaskelmaa korkeammalle potentiaalisen kasvun uralle ja sen mukaiseen korkeampaan työllisyysasteeseen:

• Maltillinen, hyvän hintakilpailukyvyn turvaava tuloratkaisu
• Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet
• Työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta edistämällä
• Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuuden parantaminen
• Tulo- ja kannustinloukkujen vähentäminen verotuksen ja tulonsiirtojen yhteensopivuutta parantamalla
• Koulutusjärjestelmän kehittäminen.

Näyttää siis siltä, että jälleen kerran työmarkkinaosapuolten on syytä pyrkiä maltilliseen tuloratkaisuun, jotta sen mukanaan tuoma positiivinen vaikutus talouden kasvuun ja työllisyyskehitykseen saadaan aikaan.

TUPO vai liittokierros?

Jos tällä hetkellä pitää arvioida, syntyykö seuraava sopimusratkaisu keskitetyn tuloratkaisun eli TUPO:n vai liittokierroksen tuloksena, mahdollisuudet molempiin vaihtoehtoihin lienevät yhtä hyvät. Mikäli tuloratkaisuun halutaan sisällyttää veroratkaisuja, ne edellyttänevät keskitetyn tuloratkaisun syntymistä. Valtiotyönantaja on varautunut aloittamaan neuvottelut tarpeen mukaan kevään kuluessa. Uuden hallituksen hallitusohjelman valmistelut käynnistänevät keskustelun tuloratkaisun suurista linjoista.

Suomalaisen kolmikantaisen työmarkkinamekanismin perusideaa tunnutaan sopimusosapuolten välisessä sekä muussa julkisessa keskustelussa kannatettavan edelleen, tosin jatkuvaa kehittämistä se tietenkin osapuolilta vaatii.

Palkanmuodostuksen tulee uudessa sopimusratkaisussa olla valtiotyönantajan kilpailukykyä edistävää. Valtion työmarkkinalaitos kannattaa tulevassa sopimusratkaisussa prosenttilinjaan perustuvaa palkankorotusvaraa. Sisäisiä palkkasuhteita ei tule muuttaa yleiskorotuksen muodoilla. Sopimusratkaisun tulee muiltakin osin mahdollistaa palvelussuhteen ehtojen ennakkoluuloton kehittäminen valtion toimintayksiköiden johtamista sekä toimintaa ja muuttuvia rakenteita tukevaksi. Ajanmukaisten palvelussuhteen ehtojen tulee entistä enemmän luoda edellytyksiä työn tekemisen uudistuville muodoille. Palvelussuhteen ehtojen tulee tukea valtion henkilöstön luovuutta ja hyvinvointia ja taata hyvät uramahdollisuudet muuttuvassa työympäristössä ja mielekkäässä työssä. 

Seija Petrow, neuvottelujohtaja
Valtion työmarkkinalaitos

Tulostettava versio