Työmarkkinajärjestöt haastavat tuottavuusyhteistyöhön

Työmarkkinajohtajat ja muita työelämän vaikuttajia kokoontui Tuottavuuden pyöreän pöydän seminaariin 7.3. haastamaan mm. poliittiset päättäjät työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseen.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt perustivat vuoden 2007 alussa Tuottavuuden pyöreän pöydän tuottavuuden, työelämän laadun ja tuottavuusyhteistyön edistämiseksi. Pyöreään pöytään järjestöt kutsuvat vuoden aikana muita tuottavuustoimijoita ja asiantuntijatahoja. Samalla keskusjärjestöt haastavat työyhteisöt, henkilöstön edustajat, työnantajan edustajat, poliittiset päättäjät, palkansaaja- ja työnantajajärjestöt edistämään tuottavuusyhteistyötä.

Ensimmäisen seminaarin järjestelyvastuu oli Elinkeinoelämän Keskusliitolla EK:lla ja SAK:lla. Seuraavan tilaisuuden järjestelyistä vastaavat jotkut muut keskusjärjestöt. Pyöreässä pöydässä ovat kaikki järjestöt yhdessä kehittämässä tuottavuutta ja työelämän vuorovaikutusta sekä vaikuttamassa ihmisten asenteisiin, sanoi EK:n johtaja Seppo Riski, joka toimi seminaarin puheenjohtajana.

Riskin mukaan asenteet ovat jo muuttuneet, sillä nyt tuottavuus tarkoittaa oikeita asioita oikealla tavalla, kun aiemmin siihen liitettiin käsitys: kovemmin, hikisemmin, raskaammin. Tuottavuutta ja työelämän laatua on kehitettävä samanaikaisesti, koska tarvitsemme tuotteita ja palveluja, jotka menevät kaupaksi maailmalla, Riski mm. muistutti.

Kestävää tuottavuuden kehittämistä

Seminaarin toisen isännän, SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mukaan järjestöt haluavat tuoda esiin niitä positiivisia asioita, jotka kuuluvat kestävän tuottavuuden kehittämiseen. Vaikka jonkin toiminnan siirrolla Suomesta ulkomaille on välitön työpanosta Suomesta vähentävä vaikutus, pidemmän aikavälin vaikutukset riippuvat siitä, millaista toimintaa syntyy siirtyneiden toimintojen tilalle. Työllisyyskehitys on ollut jo pidemmän aikaa myönteinen. Meidän on yhdessä huolehdittava, että työpaikkoja syntyy jatkossakin ja että rakennamme turvallisia ja kannustavia polkuja työstä toiseen ja ammatista toiseen, kannusti Ihalainen.

Työmarkkinajohtajien paneelissa, johon osallistuivat muut keskusjärjestöjen johtajat vannottiin mm. hyvän johtamisen ja verkostoitumisen nimiin. Työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto kuvasi valtion tuottavuusohjelmaa mm. sanoen, että on hyvä olla ajoissa liikkeellä ja toiminnan muutosten tuloksena valtion työvoiman tarvekin vähenee. Metsäpellon puheenvuoroon viitaten paneelin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Peter Rehnström muistutti, että tuota kannattaa korostaa jatkossakin, ettei ohjelmasta saisi yksipuolista kuvaa.

Järjestöt korostavat, että vain korkea työllisyys ja hyvä tuottavuuskehitys yhdistettynä alhaiseen työttömyyteen voivat turvata suomalaisen hyvinvoinnin ja sen kestävän rahoituksen tulevaisuudessakin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yritysten menestystä ja kykyä työllistää sekä huolehtimista työntekijöiden hyvinvoinnista. Väestön ikääntyminen edellyttää puolestaan sekä yksityisten että julkisten palveluiden tuloksellisuuden parantamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tuottavuuden kehittämisen osa-alueita ovat mm. toiminnan ja prosessien suunnittelu, palvelu- ja tuotekonseptien uudistaminen, esimiestyö ja johtaminen, osaaminen, innovaatiot ja teknologia, työmenetelmät, joustavat ja monipuoliset työajat, kannustava palkkaus ja palkitseminen, verkostomainen toiminta sekä turvallisuus, ympäristö ja luottamus.

Kunniaa viidelle hyvälle esimerkille

Seminaarissa luovutettiin kunniamaininnat viidelle organisaatiolle ja hankkeelle, joissa tuottavuutta ja työelämän laatua on kehitetty onnistuneesti. Myös nämä käytännön esimerkit osoittavat, että tuottavuusyhteistyö tuo menestystä, työpaikkoja ja mielekkyyttä työhön. Valtion puolelta kunniaa sai Itäkeskuksen poliisipiiri.

 

 

Leena-Maija Jyllikoski
Valtiovarainministeriö / viestintä

Tulostettava versio