Valmennusohjelmasta kättä pidempää johtamiseen

Tuottavuusohjelmat, alueellistaminen ja it-asioiden järkiperäistäminen ovat esimerkkejä monia koettelevista uudistuksista. Eivätkä ne tähän lopu. Toimintaympäristön muutokset vaativat valtionhallinnolta kykyä ennakoida, kehittyä, verkottua ja huolehtia osaamisesta eri tilanteissa. Kun keskeisin voimavaramme on motivoitunut henkilöstö, sen johtamiseen on panostettava entistä enemmän.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättikin joulukuussa 2006, että valtiovarainministeriö valmistelee laajan valtionhallinnon valmennusohjelman, joka tukee organisaatioiden johtoa toimintamallien ja rakenteiden uudistamisessa sekä auttaa suunnistamaan tulevaisuuden haasteissa. Johtajilta odotetaan entistä enemmän, ja sen myötä johtamistehtävät monipuolistuvat. Johtamista voi oppia ja johtamisen työkalut kehittyvät.

Kyky johtaa ja rekrytoida korostuu

Onnistuneen muutosjohtamisen edellytys on tulevaisuuden vision hahmottaminen: mihin olemme matkalla ja millaista tulevaisuutta haluamme yhdessä luoda. Valtionhallinnossa tämä ei tarkoita ainoastaan oman organisaation toimivuuden edistämistä vaan osana laajempaa kokonaisuutta Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaamista.

Suomen julkinen sektori on vaikuttavuudellaan ja tehokkuudeltaan kansainvälisesti huippuluokkaa. Tästä huolimatta jo pelkästään väestön ikääntymisen ja työvoiman vähenemisen vuoksi on pakko uusia toimintaa ja rakenteita. Kyky rekrytoida ja johtaa osaavaa henkilöstöä korostuu strategisesti, jotta valtio pystyy hyödyntämään käynnissä olevat konsernin suuret rakenteelliset muutosinvestoinnit, kuten tuottavuusohjelma, palvelukeskukset, uudistetut prosessit, it-teknologiahankkeet. Rakenteelliset muutosinvestoinnit eivät tuota tarkoitettuja hyötyjä ilman inhimillisten voimavarojen hyvää ja tuloksellista johtamista.  

Työhyvinvoinnista kilpailutekijä

Uudistustyötä on jo tehty paljon toimintayksiköissä ja hallinnonaloilla. Mutta matka jatkuu ja taival on entistä vaativampi. Koska arvonmuodostus ja tuottavuuden kasvu perustuu aineettomaan pääomaan, luottamuspohjaisiin verkostoihin, avoimuuteen ja aktiiviseen osallistumiseen, toimintayksiköiden päälliköt ja ministeriöiden virkamiesjohto hyötyvät organisoidusta vuorovaikutuksesta ja toistensa tuesta. Siihen on nyt tartuttava niiden, joilla on vastuu uudistusten läpiviennistä.

Toiminnan on muuttuvissakin oloissa oltava sellaista, joka mahdollistaa parhaan tarvittavan henkilöstön saamisen ja takaa hyvän työmotivaation. Merkittävä kilpailutekijä rekrytoinnissa tulee olemaan työhyvinvointi. Se sisältää hyvin organisoidun ja kehittyneen toiminnan, mielekkäät työtehtävät kaikille ja hyvän työilmapiirin. Toisin sanoen se sisältää hyvän johtamisen ja esimiestyön.

Tavoitteena jaettu näkemys, valmius ja työkalupakki

Valmennusohjelman tavoitteena on tarjota virkamiesjohdolle mahdollisuus tarkentaa yhteistä näkemystä valtionhallinnon toimintaympäristön ja työn muutoksista, uuden johtamisen haasteista, visiosta sekä oman vastuualueensa roolista kokonaisuudessa. Tulevaisuudessa valtio-organisaation työpaikat ovat entistä enemmän verkottuneet ja yhteydessä ulkopuolisiin toimijoihin ja entistä vähemmän toimitaan vain hallinnon sisällä. Tämä lisää työelämän ja työpaikkojen läpinäkyvyyttä. Nuorten kiinnostus virkaurien sijasta kohdistuu kehittymismahdollisuuksiin ja uuden oppimiseen. Johtamisen tulee luoda valmiuksia entistä haasteellisempien työympäristöjen luomiseen työnantajakilpailukyvynkin kannalta.    

Ohjelma tarjoaa tilaisuuden yhteiseen oppimiseen ja sen soveltamiseen muutosprosessien hallitsemiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Se auttaa tehostamaan valtion sisällä tuotettavia tukitoimia sekä jakamaan käytännön johtamisen työkaluja ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi ohjelman myötä on mahdollista luoda valtionhallinnon uudistuksille selkeämpi profiili kansalaisten silmissä.

Ohjelman myötä aiotaan järjestää keskustelevia, käytännön läheisiä tilaisuuksia, joissa osallistujat voivat vapaasti vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia. Osallistujilla on mahdollisuus tuoda omat kokemuksensa ja ajatuksensa tilaisuuteen mukaan ja samalla hyötyä muiden kokemuksista pohtiessaan vaikkapa toimintayksikköjensä tuottavuussuunnitelmien toteuttamista. Samalla organisaatioita halutaan herättää miettimään syvällisempiä peruskysymyksiä: Miksi olemme olemassa? Mitä teemme? Minkälaisia palveluja haluamme tuottaa kansalaisille? Ketkä ovat asiakkaitamme? Millä laatutasolla toimimme? Millaisina, missä ja minkä takia olemme olemassa kymmenen vuoden päästä?

 

 

Sirkka Hautojärvi, kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö

Tulostettava versio