Määräaikaisten työsopimusten käyttöä selvitetty

Työn luonne ja työmarkkinatilanne eri sektoreilla ovat hyvin vaihtelevia, joten määräaikaisten palvelussuhteiden käytössäkin on merkittäviä eroja. Tosin tilastointimenetelmät poikkeavat toisistaan eri aloilla, joten täysin rinnastuskelpoisia lukuja ei ole saatavilla. Valtion henkilöstöstä määräaikaisia oli vuonna 2005 yhteensä 23,9 prosenttia, pääosin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Ilman yliopistoja valtion luku oli 12,3 prosenttia eli alle koko valtakunnan keskimäärän. Kunnilla määräaikaisia oli 23,1 prosenttia (eniten sosiaali- ja terveystoimessa, sivistysalan tehtävissä). Yksityisen sektorin 10 prosentin osuus muodostui pääasiassa rakennus-, palvelu- sekä maa- ja metsäalalta.

Työministeriön asettama kolmikantatyöryhmä on selvittänyt määräaikaisten työsopimusten perusteita, nykytilaa ja käytön selkeyttämistä. Helmikuun lopussa 2007 julkaistussa yksimielisessä raportissa tarkastellaan määräaikaisten työsopimusten oikeustilaa. Raportissa kuvataan  myös erilaisia työvoiman käyttötavan malleja, mm. vuokratyötä, työpooleja  ja varahenkilöjärjestelyjä.Työryhmässä hahmoteltiin myös suomalaisten työmarkkinoiden lähitulevaisuuden haasteita.

Raportin johtopäätöksissä arvioidaan, miten työlainsäädäntö vastaa työelämän haasteisiin ja miten työvoiman käyttötapojen valvontaa voitaisiin tehostaa. Vuonna 2001 voimaan tulleessa uudessa työsopimuslaissa muutettiin määräaikaisten työsopimusten perusteen sääntelyä. Aikaisemman tapauskohtaisen luettelon sijaan säädettiin, että määräaikaista työsopimusta voidaan käyttää vain perustellusta syystä. Tällä pyritään estämään toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen kuuluvan työsuhdeturvan kiertämistä ja työsuhteen ketjuttamista toisiaan seuraavilla, perusteettomilla määräaikaisilla työsopimuksilla.

Koska määräaikaisen työsopimuksen lakisääteisen perusteen muutoksesta on suhteellisen lyhyt aika, tuomioistuinkäytäntöjä on vähän ja työmarkkinajärjestöillä on yhteisiä tulkintoja määräaikaisuuden perusteesta, ei työryhmä ehdottanut tältä osin muutoksia työsopimuslakiin.

Työryhmä ehdottaa, että

• Työnantajalle voidaan määrätä sakkorangaistus, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää antamatta työsopimuslain tarkoittaman selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista (mm. määräaikaisen työsopimuksen perusteen). Tämän valvonta lisätään työsuojeluviranomaisen muuhun valvontaan.
• Vuokratyöstä laaditaan kolmikantavalmistelussa selvitys toukokuun loppuun 2007 mennessä.
• Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen työsuhteen muodosta riippumatta.
• Selvitetään onko mahdollista täsmentää työnantajan ilmoitusvelvollisuutta vain hänen tiedossaan olevasta määräaikaisen työsopimuksen päättymisajankohdasta.
• Työmarkkinajärjestöjen tulee jatkaa määräaikaisten työsopimusten käyttöä koskevaa tiedotustoimintaa omassa kentässään (mm. hyvät käytännöt).
• Laaditaan selvitys määräaikaisten sopimusten käyttöön liittyvistä syistä, erityisesti tilanteissa, joissa toistuvasti käytetään määräaikaisia sopimuksia.

Valtiolla on jo aiemmin alettu toteuttaa monia raportin ehdotuksia. Valtiovarainministeriö on kirjeellään 14.10.2003 antanut virastoille ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä valtiolla. Virastoja kehotettiin tarkastelemaan käytettyjen määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita ja ryhtymään toimenpiteisiin määräaikaisten sopimusten määrän vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain sellaisissa tilanteissa, jotka kiistatta täyttävät perustellun syyn vaatimuksen. VM:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä käsittelevä työryhmä on toiminut jo usean sopimuskauden ajan. Työryhmä tulee vielä tämän sopimuskauden aikana ehdottamaan asiassa uusia toimenpiteitä.

 

Antero Laavakari, neuvotteleva virkamies
Valtion työmarkkinalaitos

Tulostettava versio