Työterveyshuolto toimii sensorina

Valtionhallinnossa on meneillään jatkuva muutos. Muutoksessa on kuitenkin vartioitava, että se tapahtuu inhimillisesti kestävällä tavalla. Healthy first wealthy then - Ensin terveys sitten vauraus. Työterveyshuollon rooli on toimia sensorina, jotta terveyden uhat huomataan ajoissa.

Ensimmäiset oireet työntekijää tai työyhteisöä vaarantavista terveyden uhkista, kuten ylikuormittumisesta nähdään ns. työterveyspainotteisilla sairaanhoitokäynneillä tai työpaikkakäynneillä. Varhainen havainnointi ja puuttuminen ovat jo useimmissa työterveyshuoltoyksiköissä arkea, mutta työterveyshuoltolain (2004) korostama työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välinen yhteistyö parantaa entisestään mahdollisuuksia puuttua työterveysongelmiin.

Työsarkaa riittää työolosuhteiden kehittämisessä...

Lähiesimiehet ja johto arvostavat työterveyshuollon aktiivisuutta ja tukea, kun puhutaan työntekijän toimintakyvystä, työyhteisön haasteista tai työympäristön ongelmista. Työolosuhteiden kehittämisessä hyvinvointia ja stressinhallintaa edistävään suuntaan on vielä työsarkaa.

Työterveyshuollon asiantuntijoiden tarjoama ohjaus ja neuvonta, erilaisten tilanteiden kuten ergonomian arviointi ja parantaminen auttavat useimmiten ratkaisemaan tilanteen. Työnantajan kanssa on hyvä sopia tarvittavista työjärjestelyistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työjärjestelyitä tai muutoksia voidaan tarvita, kun työntekijällä on fyysisiä, henkisiä tai joskus sosiaalisia toimintakyvyn rajoitteita työssään. Verkostoneuvottelussa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto kokoontuvat keskustelemaan mahdollisista työhön liittyvistä haasteista, työntekijän vahvuuksia kuitenkaan unohtamatta. Neuvottelun tavoitteena on aina työntekijän ja työnantajan kannalta sopivan ratkaisun löytyminen ja siitä sopiminen. Verkostoneuvottelut ovat yksi tämän päivän hittituotteista työterveyshuollon ja työpaikan välillä.

... ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä

Työterveyshuolto voi tukea organisaatioita edistämään aktiivisesti terveellisiä elämäntapoja. Tätä mahdollisuutta eivät organisaatiot ole hyödyntäneet parhaalla mahdollisella tavalla. Savuttomuuteen tukevia ja savuttomiksi julistautuneita työpaikkoja on valtiolla harvassa, vaikka tiedämme tupakoinnin aiheuttavan noin 2000 euron vuotuiset lisäkustannukset työnantajalle ja tupakoinnin olevan merkittävin yksittäinen terveysriski. Hyvien ruokailutottumusten ja riittävän liikunnan tukeminen on edelleen ajankohtaista työikäisten painon hallinnan ja fyysisen kunnon parantamiseen liittyvien haasteiden johdosta.    

Mielenterveyden häiriöitä ja päihteistä sekä niiden vaikutuksista työhön on esimiesten hyvä tietää. Toisaalta jo oireileville erilaiset "koulut" kuten stressinhallintakoulut tulevat lisääntymään. On olemassa näyttöä ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen vaikuttavuudesta. Liikuntaryhmilläkin on vaikutusta masennuksen hallinnassa. Kansalliset hankkeet, kuten tärkeä sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hanke, tuovat uusia tuulia nykyisiin käytäntöihin. 

Sairauslomalta paluuta tuettava

Työelämässä tarvitaan entistä enemmän sovittuja käytäntöjä työhönpaluun tuesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vain noin 40 prosenttia työterveysasemista tarjoaa työpaikoille pitkiltä sairauslomilta töihin palaajien tukipalveluja sovitusti. Tiedämme, että työhönpaluun aktiivinen seuranta ja edistäminen vähentävät merkittävästi sairauspoissaolopäiviä ja -kustannuksia sekä parantavat myös elämänlaatua.

Oireilun tai sairauden vaikeuttaessa työssä selviytymistä tarvitaan hoitosuunnitelman lisäksi yhdessä laadittu kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmassa määritetään myös lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. On näyttöä, että varsin yleisen alaselkäkivun takia jo kuuden viikon sairauspoissaolo vaikeuttaa työhön paluuta ja puolen vuoden päästä työhön paluu saattaa olla jo uhattuna ja vaatii viimeistään asianmukaisen kuntoutuksen.

Sairastavia työntekijöitä ei tule jättää ilman tukea ja seurantaa. Ilman yhteyttä työpaikalle ja päättävään esimieheen voi suunnitelmista tulla toteuttamiskelvottomia. 

Työpaikan on keskeistä olla prosessissa mukana, koska parhaat tulokset saavutetaan silloin kun itse työn tai työpaikan suhteen tehdään vaikka väliaikaisiakin muutoksia. Työtovereiden ja esimiehen rohkaiseva ja myönteinen asenne varmistavat osaltaan  onnistuneen työhön paluun.

Avainsana on yhteistyö

Yhteistyö on avainsana, kun katsotaan työterveyshuollon tulevaisuutta. Työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyölle asetetuttujen tavoitteiden toteutuminen vaatii molemmilta osapuolilta keskinäistä arvostusta ja ponnistelua. Yhteistyön onnistuessa sairauskertomukset muuttuvat menestyskertomuksiksi sekä työntekijän, työympäristön että työyhteisön kohdalla.  

Työterveyshuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Perusterveydenhuolto pitää yhteyttä erikoissairaanhoitoon, mielenterveysyksiköihin, alue-, keskus- ja yleissairaaloihin eritoten silloin, kun mietitään työntekijän työssä pärjäämistä tai sinne palaamista. Työterveyshuollolla on oltava myös verkostot vakuuttajiin ja kuntouttajiin, kuten työeläke- ja tapaturmavakuutuslaitoksiin, Kelaan, kuntoutuslaitoksiin, kunnan päihdehuoltoon ja työvoimatoimistoihin.

Työterveyshuoltomme on vientituote

Suomalainen työterveyshuolto on maailman kärkeä. Ruotsissa työterveyshuoltoa ajettiin alas, mutta nyt Reinfeldtin hallitusohjelmassa on tavoitteena valjastaa työterveys uuteen nousuun ottamalla mallia Suomesta. Maamme työterveyshuolto-osaaminen on vientituote. Kärkipaikasta on pidettävä huolta. Työterveyshuollon vaativana tehtävänä voi osaltaan olla vaikuttamassa siihen, että nykyinen usein instrumentaalinen, pirstoutunut, lyhytjänteinen, markkinatilanteista riippuva työ koetaan sittenkin humanistiseksi, holistiseksi ja pitkäjänteiseksi työksi.

Hansel auttaa kilpailutuksessa

Valtion organisaatiot voivat käyttää työterveyshuoltoja kilpailuttaessaan Hanselin puitesopimuksia. Tällä hetkellä pääasiallisina palveluntuottajina ovat kaksi suurta lääkäriketjua. On etu, että kilpailukierroksella saadaan mahdollisimman paljon myös paikallisia palveluntuottajia mukaan. Näin varmistetaan palvelun korkea laatu ja toimintatapojen kehittyminen. Kilpailun ei tule tapahtua kuitenkaan hintoja polkemalla tai jatkuvuutta uhmaamalla. Kunnallisista työterveyshuolloista on kehittymässä myös vahvoja alan toimijoita.

Anne Lamminpää
Ylilääkäri, Valtiokonttori

Tulostettava versio