Huippuasiantuntijat pohtivat kestävää tuottavuutta

Korkeatasoinen joukko tuottavuuden kehittäjiä ja asiantuntijoita kokoontui työpajaan Helsingissä tammikuun puolessa välissä. Heillä kaikilla oli yhteinen mielenkiinnon kohde: mitä on kestävä tuottavuus valtionhallinnossa.

Mukana työpajassa olivat Kuntaliiton, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Tekesin, Työterveyslaitoksen, VATTin, VTT:n,  VTV:n,  OPM:n, TEM:n ja VM:n edustajat.

Työpajan oli kutsunut koolle VM:n luotsaama ja juuri käynnistynyt Kohti kestävää tuottavuutta -hanke (KeTu). Sen tavoitteena on uudistaa valtionhallinnon tuottavuutta integroimalla virastojen johtamisjärjestelmään innovaatioiden ja työelämän laadun kehittäminen. Tästä valtioneuvoston kehyspäätöksen (13.3.2008) "työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuuden yhteen kytkennästä" on alettu käyttää nimitystä kestävä tuottavuus. Hanke toteutetaan vuoden 2009 aikana yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Ohjausryhmässä ovat edustettuina Tekes, Työterveyslaitos, Valtiovarain controller -toiminto ja Valtiokonttori sekä valtion henkilöstöjärjestöt JHL, Juko ja Pardia. Hankkeen konsulttina toimii Talent Partners Public Consulting Oy (TPC).

Työpajassa nostettiin esiin joukko kriittisiä kysymyksenasetteluja, jotka tulisi ottaa huomioon KeTu-hankkeen suunnittelussa ja toimeenpanossa:

• Onko perinteinen operatiivinen tuottavuusajattelu ja kehittämistyö tullut murrosvaiheeseen, jossa se tarvitsee tuekseen uudenlaista tulokulmaa?
• Mitä tarkoitetaan kestävälla tuottavuudella, vaarana, että käsite pistää  puurot ja vellit sekaisin?
• Mikä on KeTu-hankkeen ja kestävän tuottavuuden rooli sekä vastuu kansallisen innovaatiostrategian ja VN:n innovaatiopolittisen selonteon toimeenpanossa?
• Millaiset työelämän laatua parantavat innovaatiot vaikuttavat virastojen ja laitosten tuloksellisuuteen?
• Mitä tarkoitetaan työelämän laadulla (erityisesti sen sisältö) virasto- ja laitostasolla?
• Voidaanko valtionhallintoon luodaan sellaiset olosuhteet (ympäristö ja ilmapiiri), joka mahdollistaa johdetun innovaatioprosessin virasto- ja laitostasolla?

Työpajan päätteeksi asiantuntijat lähettivät KeTu-hankkeen ohjausryhmälle terveisiä, joissa halusivat erityisesti kiinnittää huomiota henkilöstön motivointiin ja hyvän ilmapiiriin aikaansaamiseen, konkreettisiin tuloksiin sekä osaoptimoinnin välttämiseen.

KeTu-hankkeen suurin haaste lähtee joka tapauksessa siitä, että julkisen sektorin osa-alueet eivät ole vielä systemaattisesti hyödyntäneet innovaatiotoimintaa toimintansa ja tuottavuutensa kehittämisessä. Koko suomalaista innovaatiojärjestelmää tulisi uudistaa siten, että myös julkisen sektorin toiminnan tuottavuutta ja kilpailukykyä parannetaan.

Timo Ojala
Talent Partners Public Consulting (TPC)

Tulostettava versio