Työmarkkinoiden tulee reagoida toimintaympäristön muutoksiin myös neuvottelukierroksella

Suomi elää tällä hetkellä taantumaa ihan erilaisessa toimintaympäristössä kuin 1990-luvun laman aikaan. Globaalin ympäristön ja Euroopan Unionin jäsenmaiden keskinäiset, sisäiset ja ulkoiset, riippuvuudet ovat paljon tiukemmat ja komplisoidummat nyt kuin tuolloin. Tämä koskee rahamarkkinoita, yritysympäristöjä, tuotannon järjestämistä yhtä hyvin kuin työmarkkinoidenkin riippuvuuksia ja keinoja sopeutua tai selvitä kriisitilanteissa.

Työmarkkinoiden pyöriä pyörittää tai pysäyttää tällä hetkellä monta ilmiötä ja tekijää, jotka osin ovat ristiriitaisia ja vaikuttavat samaan aikaan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Ministeri Cronberg korosti ennen joulua pitämässään puheenvuorossa sitä, että uusia työpaikkoja on maahamme syntynyt vuodesta 2004 lukien 175 000 eli aikamoinen määrä. Vaakakupin toisella puolella sitten on lisääntyvä lomautusuutisten määrä ja pelko työpaikkojen katoamisesta ennen kuin noususuhdanne - joka muuten aina tulee - taas korjaa tilannetta. Ministeri Cronberg korosti myös aivan oikein sitä, että työmarkkinat ja työllisen työvoiman määrä jossain määrin joustaa vaikeinakin aikoina. Työpaikkojen vähenemisen nettovaikutus on siis pienempi kuin luvut sinänsä antavat ymmärtää. Silti tilanne on vakava.

Joka tapauksessa elämme "sumeaa" kautta, jonka haittavaikutuksia vastaan taistellaan myös globaalisti kaikin keinoin. Elvytystoimia suomalaisen yhteiskunnan tarpeeseen pohditaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla. Hyvä niin. Hyvät uutiset eli se, että inflaatio puolittuu ja palkansaajien ostovoima nousee huomattavan korkealle kuluvanakin vuonna, tekevät meille hyvää ja auttavat uskomaan tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä tarvittavia, kestävällä pohjalla lepäävää yhteiskunta- ja yritysrakennetta palvelevia toimenpiteitä ei näinäkään aikoina saa hukata.

Näissä olosuhteissa työn hinnan määräytyminen ja tuon hinnan osuminen kohdalleen tai tarvittava joustavuus on avainasia. Työvoiman saatavuuden ennakointi ja toisaalta rakenteellisten joustojen mahdollistaminen helpottaa tilannetta työmarkkinoilla.

Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikuttaa ilman muuta keskusteluun palkanmaksuvarasta, palkanmuodostuksesta ja mahdollisesta sektoreiden välisestä palkkakilpailusta. On pakko olla tilannetajuinen ja ymmärtää realiteetit. Pitkää aikaväliä, suuria linjoja ei saa unohtaa suhdannehuumassa; osaamisen varmistamiseen on jokaisen sektorin paneuduttava ja hintakin sille on määriteltävä. Kun yksi sektori vapauttaa työvoimaa, toisella tarjonta kasvaa.

Työmarkkinat valmistautuvat näissä merkeissä seuraavaan sopimuskierrokseen. Teknologia- ja metsäteollisuudesta voitaneen odotella tuloksia kevään aikana. Valtion kentällä sopimuskierroksen valmistelut ovat käynnissä.

Julkissektorin voimassa olevat sopimukset päättyvät 31.1.2010, yhtaikaa. Valtiosektorin tavoitteena on edelleen tukea tuloksellisuutta valtion toimintayksiköissä ja johtamisessa. Valtiotyönantajan kilpailukykyä lähestytään sekä kestävän tuottavuuden (tuottavuus ja hyvinvointi työssä), rakennemuutosten tuen, palvelussuhteen ehtojen että johtamiskulttuurin jatkuvan kehittämisen kautta. Myös valtion palkkapolitiikkaa on kehitettävä edelleenkin kestävästi ja valtion toimipaikkojen tuloksellisuutta tukien.

Seija Petrow, neuvottelujohtaja
VTML

Tulostettava versio