Julkishallinnosta ihmisläheinen ja tehokkaasti toimiva

Nettikysely antoi Sitran julkishallinnon johtamisohjelmalle osviittaa siitä, millaiset asiat nähdään kiinnostaviksi ja sopiviksi lähtökohdiksi hankkeille ja projekteille. Universaalia lääkettä ei ole, joten tarvitaan uudenlaisia, rohkeita keinoja ja halukkaita tahoja niitä kokeilemaan.

Jotta Suomi voisi olla jatkossakin kansainvälisesti menestyvä hyvinvointivaltio, tarvitsemme ihmisläheisen, toimivan ja tehokkaan julkisen hallinnon. Vastassa olevia haasteita ovat Suomen eläköityminen maailmanennätysvauhtia, globalisaation haasteet, julkisen hallinnon taloudellinen ahdinko sekä kansalaisten halu saada paremmin heidän tarpeitaan vastaavia palveluita.

Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman tavoite on uudistaa julkishallintoa siten, että se vastaa kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä mahdollistaa Suomen kansainvälisen menestymisen tulevaisuudessa.

Ohjelman valmistelussa sidosryhmiä on osallistettu ja kuultu eri tavoin, mm. vuorovaikutteisen nettikyselyn avulla. Kysely tukeutui valtiovarainministeriön teettämään tutkimukseen, joka oli suunnattu valtionhallinnon vaikuttajille. Kysely lähetettiin myös samaa kohderyhmää edustaville, joiden oli mahdollisuus lähettää kysely edelleen omille verkostoilleen. Vastaajia haettiin myös sosiaalisten medioiden kautta. Kyselyn vastaajia pyydettiin ideoimaan keinoja julkishallinnon johtamisen haasteisiin. Heille annettiin mahdollisuus myös arvioida toisten ehdottamien keinojen vaikuttavuutta. Vastaajia oli yli 150, ja 62 % heistä toimi johto- ja esimiestehtävissä. Kaksi vastaajaa kolmesta oli pääkaupunkiseudulta.

Ideoita pyydettiin neljään kategoriaan: Tuottavuuden kehittäminen, Luovuus ja uudistumiskyky, Palvelujen laadukkuus ja käyttäjälähtöisyys sekä Politiikan ja hallinnon tasapaino. 

Palveluiden laatua ja käyttäjälähtöisyyttä

Yli puolessa vastauksista tuotiin esiin asiakkaiden kuuntelun ja asiakastarpeiden tiedostamisen tärkeys. Vaikka asiakkaita haluttiin mukaan jo palvelujen kehittämisvaiheeseen, mielipiteet hajautuivat siitä, kuinka syvällisesti asiakkaat osallistetaan. Viimeiset vuosikymmenet on julkisella sektorilla puhuttu paljon asiakaslähtöisyydestä, mutta edistyminen on ollut melkoisen hidasta. Vastausten perusteella asiakaslähtöisyys nähdään nyt yhdeksi todelliseksi keinoksi vastata julkisen sektorin haasteisiin. Tähän kannattaa tarttua!

Strategista tuottavuuden kehittämistä

Harva vastaaja uskoi mittareiden tai uusien toimintamallien voimaan; ennemminkin hyvään johtamiseen ja kannustimien kehittämiseen. Nykyisten toimintojen kyseenalaistamisen ja ydintoimintoihin keskittymisen lisäksi tärkeänä pidettiin kykyä priorisoida, joka toisaalta tarkoittaa jostain asioista luopumista. Myös yhteistyön kehittäminen yli organisaatiorajojen, työn sujuvuuden lisääminen ja päällekkäisyyksien karsiminen koettiin tärkeiksi. Näkemys luopua turhista raportoinneista ja selvitysten tekemisestä oli selkeä. Vahva yksimielisyys vallitsi tarpeesta nostaa sekä strategisen että henkilöstöjohtamisen osaaminen korkeammalle tasolle.

Universaalia lääkettä ei ole

Julkisen sektorin johtamisosaamisen kehittäminen koetaan erittäin tärkeäksi ? mutta ehdotetuista keinoista ollaan eri mieltä. Mielipiteet hajautuivat erityisesti ylimmän virkamiesjohdon roolien, vastuiden ja valtuuksien selkeämmästä määrittelystä suhteessa poliittisiin päätöksentekijöihin. Toisinaan yhteistyösuhteet näiden kahden tahon välillä saattavat olla luonnostaan hyvät. Hämärästi määritellyistä vastuurajoista ei ole haittaa, jos roolijako löytyy joustavasti keskustellen tai sitä on selkeytetty yhteistyön alkumetreillä. Toisinaan ihmisten välinen luottamus ei ole vahva ja näkemyserot saattavat olla suuret. Politiikan ja hallinnon tasapainon mahdollisina keinoina nähtiin jatkuva vuoropuhelu, sujuva valmistelu ja työtapojen jatkuva kehittäminen. Myös ministeriöiden ja virastojen roolien selkeytys, pitkäjänteisyys ja yhteiset päämäärät saivat kannatusta.

Luovuus ja uudistumiskyky kukoistamaan

Vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että jatkuvan parantamisen toimintamallilla edistetään luovuutta ja uudistumiskykyä, joiden nähtiin kukoistavan avoimessa ja erilaisuutta arvostavassa työympäristössä. Vastaajat kokivat, että suotuisa ilmapiiri nostaa työntekijöiden hyvät ajatukset ja luovuuden pintaan. Virheiden ja epäonnistumisen sallimiseen ja niiden kautta oppimiseen, jopa riskinottoon kannustettiin, joskaan ei täysin yksimielisesti. Uudistumista hankaloittavina tekijöinä nähtiin jäykät henkilörakenteet, byrokratia ja kannustimien puute.

Nettikysely antoi Julkishallinnon johtamisohjelmalle osviittaa siitä, millaiset asiat nähdään kiinnostaviksi ja sopiviksi lähtökohdiksi hankkeille ja projekteille. Universaalia lääkettä ei ole, joten tarvitaan uudenlaisia, rohkeita keinoja ja halukkaita tahoja niitä kokeilemaan. Yli puolet vastaajista kertoi olevansa innostunut kehittämään julkishallintoa, joten toteutusvoimaa johtamishaasteiden voittamiseen on olemassa. Nyt on se sopiva hetki.

Nettikyselyn loppuraportti on saatavilla Julkishallinnon johtamisohjelman kotisivuilta

Jonna Stenman
Sitra

Tulostettava versio