Hallitus linjaa jatkuvuutta ja muutoksia hallintoon

Pääministeri Vanhasen II hallitus jatkaa julkisen hallinnon uudistamista. Edellisen hallituksen aikana käynnistyneet tuottavuus- ja alueellistamistoimet etenevät. Ne saavat seurakseen merkittäviä keskushallinnon ja aluehallinnon rakenteellisia uudistuksia, muun muassa muutoksia ministeriöiden toimialajakoon. Hallitus tunnustaa työelämän kehittämisen merkityksen tuottavuuden kehitykselle ja koko kansakunnan menestymiselle. Hallitusohjelmassa on vahvasti esillä myös valtionhallinnon johtamisen ja henkilöstön kehittäminen.

Hallituksen linjaamat keskus- ja aluehallinnon uudistukset ovat historiallisestikin merkittäviä. Aluehallinnon uudistukset jatkuvat siten, että "lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen työnjakoa täsmennetään, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää." Muutokset tulevat voimaan vuoteen 2010 mennessä. Ministeriöistä siirretään toimeenpanotehtäviä alue- ja paikallistasolle ja ministeriöiden toimialajakoa muutetaan paremmin vastaamaan hallituksen yhteiskunnallisia tavoitteita. Muutokset astuvat voimaan vuoden 2008 alusta. Näkyvin niistä on uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen.

Henkilöstö sekä muutosten kohteena että toteuttajana   

Hallitus jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Toukokuun lopulla se sopi valtiotalouden menokehyksestä vuosille 2008 - 2011. Päätöksen mukaan uusilla toimenpiteillä voidaan parantaa tuottavuutta siten, että valtion henkilöstömäärä supistuu 4 800 henkilötyövuodella jo aikaisemmin päätetyn 9 600 henkilötyövuoden lisäksi. Uusista toimenpiteistä hallitus päättää keväällä 2008.

Hallinnon muutokset eivät vain kosketa laajalti valtion henkilöstöä vaan edellyttävät myös henkilöstön osallistumista niiden toteutukseen. Toimintayksiköt voivat palvella tehokkaasti kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä vain jos henkilöstö on osaavaa ja sitoutunutta ja henkilöstöjohtaminen on ammattimaista. Voimavarat on kyettävä kohdistamaan organisaatioiden perustehtävien hoitoon. Hyvälle johtamiselle, erityisesti muutosjohtamiselle, on valtionhallinnossa kysyntää enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Työelämän laatu on kansallinen kilpailutekijä

Hallitusohjelman linjaukset työelämän kehittämiseksi antavat tukea useissa valtion toimintayksiköissä jo pitkään jatkuneelle työlle henkilöstön, työyhteisöjen ja johtamisen kehittämiseksi. Hallituksen tavoitteena on korkea osaaminen, luovuuteen kannustava ilmapiiri ja työhyvinvointi. Konkreettisena kehittämiskohteena ovat muun muassa joustavat työaikajärjestelyt, jotka helpottavat työllistymistä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Hallitus käynnistää erityisen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman. Sen tavoitteena on kehittää uusi suomalainen malli, jossa löydetään toimiva yhteys ja tasapaino työelämän turvallisuuden ja joustavuuden välille. Mallia kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Hallitus edistää pysyvien palvelussuhteiden syntymistä julkisella sektorilla. Lisäksi hallitus haluaa varmistaa julkisten tehtävien houkuttelevuuden ja julkisen sektorin työnantajien kilpailukyvyn työmarkkinoilla.

Valtio on työnantajana vahvasti toteutuksessa mukana

Jotta hallinnon uudistukset ja yleensä hallituksen yhteiskunnalliset tavoitteet voidaan toteuttaa onnistuneesti, on henkilöstöjohtaminen nähtävä osana kokonaisjohtamista kaikilla tasoilla valtionhallinnossa. Valtion toimintayksikköjä on johdettava sekä omien toiminnallisten tavoitteiden että yhteisten linjausten pohjalta. Konsernitasolla vahvistetaan hallituksen linjausten sekä eri ohjausjärjestelmien, kuten talous- ja kehysmenettelyn, tulosohjauksen ja henkilöstöjohtamisen linjausten koordinaatiota.

Ministeriöiden toimialamuutosten yhteydessä nousee esille kysymys myös siitä, missä määrin eri henkilöstöjohtamisen prosesseja ja järjestelmiä tulisi yhdenmukaistaa. Meneillään olevia ja tulevia muutoksia olisi helpompi toteuttaa, jos valtioneuvosto toimisi ikään kuin yhtenä työyhteisönä. Valtiovarainministeriön valmistelema ylimmän johdon järjestelmän uudistus on tästäkin syystä entistä ajankohtaisempi. Sen keskeisenä tavoitteena on lisätä poikkihallinnollisuutta ja hallituksen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista vahvistamalla ylimmän johdon ammatillisuutta ja sitoutumista valtiokonsernin yhteisiin tavoitteisiin.

Valtio tukee työnantajana aktiivisesti hallituksen linjaamia hallinnon ja työelämän uudistuksia. Laaja muutosvalmennusohjelma on yksi osoitus tästä. Hallitusohjelman tulevaisuusnäkökulmaan sopii myös valtionhallinnon tuleville johtajille ja strategisille asiantuntijoille suunnattu Tulevaisuuden johtaja -ohjelma, joka käynnistyy keväällä 2008. Kaikkea toteutusta tulee leimata valtionhallintomme arvoperusta ja eettisyys. Tarkoituksena on vahvistaa entisestään hallinnon myönteistä palvelukuvaa ja valtion houkuttelevuutta työnantajana.

Teuvo Metsäpelto, valtion työmarkkinajohtaja ja Ari Holopainen, neuvotteleva virkamies
VTML

Tulostettava versio