Liittokierroksella ollaan

Voi täydellä syyllä sanoa, että lähestymme tulevaa neuvottelukierrosta melkoisen tukevalta maaperältä ja kovin mielenkiintoisista lähtökohdista. Liittokierros tulee hyödyntää valtiotyönantajan kilpailukykyä selkeästi edistäen ja valtion henkilöstön etua ajatellen.

Liittokierroksesta huolimatta valtion pöydässä neuvottelut käydään keskitetysti. Valtiotyönantaja tulee asettamaan omat keskeiset neuvottelutavoitteensa elokuuhun mennessä.

Liittokierrokselle on tyypillistä, että sopimuskaudet ovat lyhyempiä, tosin EK:n kentässä on tehty kahden vuoden ja sen ylittäviäkin ratkaisuja. Sopimuskorotusten suuruus on epävarmempi, mutta sitäkin voidaan koordinoida. Liittoratkaisut eivät perinteisesti sisällä isoja työelämäpaketteja tai lainsäädäntöhankkeita. Palkanmuodostuksessa on enemmän vapausasteita kuin tupokierroksella.

Valtion neuvotteluaikataulusta on vaikea sanoa vielä ihan lopullisia päivämääriä. Todennäköistä on, että jonkinlaista neuvottelutoimintaa on jo kesäkuun lopulla, mikäli teknologiateollisuuden neuvottelutulos saavutetaan suunnitellusti eli juhannukseen mennessä. Varsinaiset neuvottelut käytäneen elokuusta eteenpäin. Neuvotteluohjeita virastoille ei kaavailla ainakaan ennen elokuun puoltaväliä. Elokuun lopulla on "korkean tason" työnantajaosaamisen neuvottelupäivä, jolloin lähestytään ajankohtaisia työnantajateemoja yhdessä keskustellen.

Hallitusohjelma linjaa työelämäkysymyksiä

Tuloratkaisuja koskevien neuvottelujen käynnistyessä meillä on käytettävissä uuden hallituksen hallitusohjelma, jonka sinivihreään agendaan ja arvopohjaan kuuluvat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Alkavalla neuvottelukierroksella tullaan antamaan hallitusohjelmassa oleville työelämän kysymyksille paljonkin konkreettista sisältöä.

Hallitusohjelman kärkinä on nähtävä työllisyyttä ja tuottavuutta edistävät toimet ja hankkeet. Keskeisinä tuotannontekijöinä mainitaan erityisesti kestävän julkisen talouden varmistaminen ja henkilöresurssit. Toimintatapana ohjelma nostaa keskiöön innovatiivisuuden ja uutta luovan osaamisen. Tuottavuustoimenpiteiden linkittäminen työelämäkysymyksiin ja työhyvinvointiin vahvistuu edelleen. Työelämän tasa-arvokysymykset eivät ole pienimpiä näistä.

Työvoima halutaan täyskäyttöön, mikä edellyttää työvoiman entistä parempaa liikkuvuutta ja työvoiman kohtaannon parantumista oleellisesti nykyisestä. Erityisesti tässä yhteydessä on mainittava julkisyhteisöjen joustavat rakenteet ja toimintatavat, jotka luovat edellytyksiä tuottavammille osaamisen ja tekemisen ympäristöille.

Hallitusohjelma linjaa myös toimialakohtaisia tavoitteita sen lisäksi, että se sisälsi jo selkeitä päätöksiä toimialaratkaisuista, joista valtiosektorilla on merkittävin uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen ja kuntahallinnon eräiden toimialueiden siirtäminen valtiovarainministeriön hallinnonalalle.

Veropoliittiset kirjaukset hallitus täsmentää kun työmarkkinaratkaisun palapeli on koottuna.

Työelämäkysymyksiä valmistellaan kolmikantaisesti

Työelämäkysymysten valmistelu kolmikantaisesti valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla on uusi elementti tulevaa työmarkkinaratkaisua koordinoitaessa. Mielenkiinnolla voi odottaa tuloksekasta ja linjaavaa keskustelua neuvotteluosapuolten välillä tässä yhteydessä.

Työelämäkysymysten rinnalle nousee luontevasti kysymys palvelussuhteen ehtojen iskukyvystä suhteessa työvoiman pysyvyyteen ja työvoiman saatavuuteen jatkossa. Tästä syystä alkava neuvottelukierros on erinomainen tilaisuus mainittujen haasteiden "taklaamiseen". Peräpeiliin katsominen on pahin mahdollinen virhe ja tulevaisuuden innovatiivinen haltuunotto voi puolestaan olla suuri askel eteenpäin.

Nykyisen sopimuskauden työryhmät ovat jo tehneet valtiolla hyvää pohjatyötä neuvottelukierrosta ajatellen. Työ on osin uraa uurtavaakin mm. sopimusten selkiyttämisen ja suvauksen saroilla.

TUPOSETOsta taustatietoa

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan vastikään julkaistussa raportissa on erinomaista taustatietoa neuvottelujen tueksi. Erityisesti kiinnostavat tietysti ansiokehityksen taso ja kehittyminen vielä kulumassa olevalla sopimuskaudella. Valtion muita sektoreita parempi ansiokehitys selittyy osin valtion palkkausjärjestelmien kattavuuden toteutumisella juuri tuona ajanjaksona ja erityisesti, koska yliopistosektori, jossa on neljännes valtion henkilöstöstä, saavutti neuvottelutuloksen kesäkuussa 2006. Sen vaikutus takautuvine erineen näkyy myös ansiokehitysluvuissa, kuva ohessa.

Seija Petrow, neuvottelujohtaja
VTML

Tulostettava versio