Maaseutuvirasto toimii vaikka junanvaunussa

Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola myhäilee tyytyväisenä Malminkadulla Helsingissä. Alla on uudenkarhea, parinsadan virkamiehen putiikki, joka siirretään tulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaan sydämeen Seinäjoelle.

Uunituoreen organisaation ylijohtaja on innoissaan. Matti Vanhasen toinen hallitus on kirjannut ohjelmaansa kohdan, jossa se lupaa turvata Maaseutuviraston alueellistamisen tarvittavin lisävaroin.

- Olemme tervehtineet ilolla tuota ohjelmassa olevaa mainintaa. Rahamääristä ei ole vielä tietoa, mutta näillä hetkillä niistä keskustellaan, sanoo Tenhola ja odottaa Maaseutuvirastolle omaa merkintää valtion ensi vuoden budjettiin.

- Toivon mukaan jo tämän vuoden lisätalousarvioon, hän lisää.

Maaseutuvirasto aloitti varsinaisen toimintansa kuluvan vuoden vapunpäivänä Helsingissä. Virasto palvelee maanviljelijöitä ja maatilayrityksiä unohtamatta maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Asiakkaihin kuuluvat myös elintarviketeollisuus ja yritykset, jotka tekevät tilinsä elintarvikemyynnillä.

Muun muassa viljelijätuet, maaseudun kehittämistuet sekä markkinatuet kulkevat Maaseutuviraston työpöytien kautta - ensin Helsingissä, myöhemmin Seinäjoella. Eikä ole mahdotonta, vaikka tukiasioita pyöriteltäisiin junanvaunussa.

- Tulevaisuudessa joka päivä joku mavilainen matkustaa tätä väliä raiteilla. Pikku hiljaa siirrymme kannettaviin tietokoneisiin, jotta on mahdollista työskennellä paikasta riippumatta, vaikka sitten junassa, Tenhola kertoo.

Seinäjoen kaupunki auttaa tulijoita

Haastatteluhetkellä toukokuun lopulla Seinäjoelle oli muuttanut kolme viraston työntekijää. Viime syksynä tehdyssä kyselyssä parikymmentä henkilöä oli sanonut olevansa valmis muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle. Viimeisintä lukua innokkaista maallemuuttajista ei ole tiedossa.

- Toivon, että yhä useampi pystyisi sovittamaan työssäkäyntinsä ja tulevaisuutensa siihen malliin, että voisi pysyä meidän palveluksessa.

Tenhola haluaisi, että Seinäjoki olisi realistinen vaihtoehto Maaseutuviraston henkilöstölle.

- Sen eteen me tietysti tehdään töitä. Seinäjoen kaupungin kanssa olemme käyneet läpi tilanteita, joissa kaupunki voi olla tukena sinne siirtyville työntekijöille. Asunnon järjestäminen, lasten koulumahdollisuudet ja puolison työpaikka, ylijohtaja listaa kynnyskysymyksiä.

Maaseutuvirasto siirtyy Seinäjoelle vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana, mutta toimintaa on vähäisessä määrin sen jälkeen Helsingissäkin. On tarjottava työpiste virkamiehille, jotka käyvät pääkaupungissa tapaamassa yhteistyökumppaneita, Tenhola perustelee ratkaisua.

Missä vaiheessa mikäkin toiminto myöhemmin siirretään Seinäjoelle, selviää aikaisintaan tulevana syksynä.

Enää ei jatkuvaa silmälläpitoa

Uusi virasto perustettiin lähes tyhjästä. Luotiin uusi organisaatio, johon siirrettiin väkeä etupäässä maa- ja metsätalousministeriön maatalousosastolta ja tietopalvelukeskuksesta. Viraston perustamisvaiheessa rekrytoitiin lisäksi jonkin verran uusia työntekijöitä.

- Uutta henkilöstöä haetaan siitä lähtökohdasta, että he työskentelevät Seinäjoella tai siirtyvät sinne myöhemmin, sanoo Tenhola.

Hän huomauttaa, että kaiken hässäkän keskellä on muistettava tehtävistä tärkein: tukien maksaminen.

- Viljelijöiden ja yritysten elinkeinotoiminta ei saa häiriintyä tämän organisaatiomuutoksen vuoksi.

Suhtautuminen työn tekemiseen muuttuu myös, kun työtoverit eivät enää ole välttämättä seinän takana ahkeroimassa, vaan kenties Seinäjoella tai muissa Maaseutuviraston toimipisteissä, joita on siellä täällä ympäri maata.

- Henkilöstö ei ole koko ajan esimiehen silmälläpidon alaisena, joten työkulttuuri pitää rakentaa luottamuksen varaan. Tarvitaan erilaista suhtautumista työn tekemiseen.

Hän itse pysyy vielä Helsingissä, mutta lakeuksille kulkevat veturit tulevat vuosien mittaan varmasti yhä tutummiksi.

- Työssäkäynti siellä on pääasia, mutta katsotaan sitten, missä asun ja kuinka monella paikkakunnalla, Tenhola naurahtaa.

Markus Haapamäki

Tulostettava versio