Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi:

Muutos on myönteinen haaste

Muutos pitää nähdä myönteisenä haasteena, mutta tietenkään ei saa peitellä niitä vaikeuksia, mitä muutoksiin liittyy, sanoo hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu suuria organisaatiomuutoksia. Myös edellisen hallituksen tuottavuus- ja alueellistamisohjelmia jatketaan. Näiden kaikkien läpiviemisessä tarvitaan osaavia johtajia. Ministeri Kiviniemi, jolle uudessa hallituksessa kuuluu myös valtion työnantajatoiminta ja henkilöstöpolitiikka, on mielellään mukana kannustamassa johtajia ja esimiehiä hyvään muutosjohtajuuteen. Julkistaessaan kesäkuun alussa "Finwin - uudistuva valtionhallinto - uuteen johtajuuteen" -ohjelman Kiviniemi kertoi seuraavansa tarkoin sen etenemistä ja vaikuttavuutta.

- Tietty nihkeys muutokseen on ihan luonnollista. Muutoksiin sisältyy aina pelko siitä, että asiat voivat mennä huonompaan suuntaan. Tavoitteena on kuitenkin, että asioita tehtäisiin entistä paremmin ja tietoteknologiaa käytettäisiin entistä enemmän hyödyksi ja tehtäisiin näin työstä mielenkiintoisempaa, haastavampaa ja myös miellyttävämpää. Muutos pitää nähdä myönteisenä haasteena, mutta tietenkään ei saa peitellä niitä vaikeuksia, mitä muutoksiin liittyy. Pitää tunnustaa avoimesti, että muutosten johtamisessa on omat ongelmansa ja niiden ratkomiseen tämä muutosjohtamisen valmennuskin tähtää, Kiviniemi muistuttaa.

Henkilöstö on tärkein voimavaramme, eikä se ministeri Kiviniemen mukaan ole pelkkä kulunut fraasi.

- Kyllä se on täyttä totta. Lause pitää erityisen hyvin paikkansa valtionhallinnossa. Ilman ihmisten osaamista ei uusi ministerikään voisi heti hypätä täysillä töihin, hän vakuuttaa.

VN:n periaatepäätös antaa hyviä eväitä

Ministerin mielestä keväällä 2006 tehty valtioneuvoston periaatepäätös henkilöstön asemasta muutostilanteissa antaa hyviä eväitä muutoksen hallitsemiseen. Päätöksessä on uusia avauksia mm. saman työssäkäyntialueen käsitteen käyttöönotosta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi alueellistamishankkeissa.

- Siinä muutoksessa, jossa koko Suomi elää, valtion alueellistamishankkeissa ei ole kyse suhteellisesti ottaen kovin isoista asioista, vaikka ne ovatkin suuria ja vaikeita asioita heille, joita ne koskevat. Eikä näihin hankkeisiin ryhdytä, elleivät ne ole perusteellisesti pohdittuja. Isompi haaste on saada jatkossa hyviä työntekijöitä koko julkiselle sektorille. Siksi kaikilta edellytetään liikkuvuutta. Hallitusohjelmassakin on otettu käyttöön useita täsmätoimia, joilla liikkuvuutta pyritään edistämään kaikkien suomalaisten työnhakijoiden keskuudessa.

Ministeri Kiviniemi pitää tärkeänä myös valtion ylimmän johdon kiertoa, vaikka yksityiskohdat ovatkin vielä auki.

Tuottavuutta edistetään vuorovaikutuksessa

Ministerin mielestä valtionhallinnon tuottavuusohjelman tulee olla prosessi, jossa kaikki osalliset ovat vaikuttamassa.

- Suuri haaste valtiovarainministeriölle on, että kaikkien ministeriöiden kanssa käydään avointa vuoropuhelua. Ymmärrän hyvin kielteisen suhtautumisen, jos toisesta näyttää siltä, että sanellaan. Ja sellaiselta se vähän näytti viime vaalikaudella, mutta loppuvaiheessa siitä päästiin jo vähän eroon.

Ministeri pitää myös tärkeänä, että tuottavuushankkeista saatava hyöty vastaa tavoitteita ja näkyy myönteisesti viraston omassa toiminnassa.

- Tuottavuushyötyjen käyttöä varten on olemassa tietty laskentakaava, jossa määritellään paljonko jää ministeriön käyttöön ja paljonko menee yhteiseen kassaan. Mutta paras palkinto on, että asioita todella tehdään paremmin ja tehokkaammin ja että se myös näkyy myönteisesti kaikkien työympäristössä. Ja että siitä tulee se hyöty, mitä tavoitellaan, Kiviniemi uskoo.

Naiset tarvitsevat kannustusta

Ministeri Kiviniemen mielestä naisten määrä ylimmässä johdossa ei ole vielä kohdallaan, vaikka nykyisessä hallituksessa onkin naisenemmistö.

- Valitettavasti valtionhallinnossa eikä muuallakaan yhteiskunnassa tasa-arvo toimi vielä, mistä osoituksena on, ettei ylimmässä johdossa ole kovinkaan paljon naisia. Tässä tosin aika toimii meidän naisten eduksi ja toivottavasti hallituksen esimerkillä on myös merkitystä.

- Varmasti on niin, että naiset tarvitsevat enemmän kannustusta. Naiset ovat usein liian vaatimattomia. Minusta tätä kuvaa hyvin se, että naisekonomistit yksityisellä sektorilla pyytävät vähemmän alkupalkkaa kuin miehet. Naisten tukeminen on tärkeätä ja esimiehet ovat tässä avainasemassa. Esimiehet voisivat kannustaa naisia hakemaan johtajan tehtäviä, myös silloin kun naiset itse epäröivät, ministeri pohtii.

Kokonaisuuden oltava houkutteleva

Valtiolla on iso haaste houkutella osaavaa henkilöstöä palvelukseensa. Ministerin mielestä pelkällä palkalla ei valtion töihin voi houkutella.

- Pitää katsoa kokonaisuutena työtehtäviä, palkkausta ja urakehitysmahdollisuuksia. Valtio ei pysty pelkällä rahalla ostamaan väkeä. Ensinnäkään koskaan ei löydy niin paljon rahaa ja toiseksi ihmiset arvostavat työssään monenlaisia asioita. Pelkkä palkka ei ole se, mikä palkitsee, vaikka sillä onkin paljon merkitystä. Työn mielekkyys on myös tärkeä tekijä.

- Valtion palkkausjärjestelmää pitää arvioida jatkuvasti ja hyödyntää myös yksityisen sektorin kokemuksia samantyyppisistä palkkausjärjestelmistä. Tulospalkkauksen kehittäminen on ollut hyvä asia. Kun vuoden loppuun mennessä tulospalkkauksen käyttöä arvioidaan, sen toimivuutta on syytä tarkastella kokonaisuutena. Hyvästä kehityksestä huolimatta valtiollakin on oltava tarkkana, että myös palkkauksessa läpinäkyvyys ja tasa-arvo toteutuvat, Kiviniemi muistuttaa.

Leena-Maija Jyllikoski
Valtiovarainministeriön viestintä

Tulostettava versio