Suomalaisten työmarkkinajärjestöjen yhteistyö tasa-arvoasioissa ainutlaatuista

Suomalainen tasa-arvotilanne on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvä. Suomalaiset työmarkkinaosapuolet kokoontuivat maaliskuussa seminaariin juhlistamaan järjestöjen pysyvän yhteistyöryhmän, tasa-arvon pyöreän pöydän järjestelmällistä yhteistyötä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat tavanneet tasa-arvon pyöreän pöydän ympärillä toisiaan säännöllisesti jo kymmenen vuoden ajan. 

Ensimmäisen kerran keskusjärjestöt kokoontuivat tasa-arvoasioiden merkeissä huhtikuussa 1997. Vuoden 1998-1999 tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä pyöreä pöytä vakinaistettiin.

Tasa-arvon pyöreä pöytä on pyrkinyt edistämään tasa-arvoa työelämässä ja linjaamaan järjestöjen yhteisiä tasa-arvotoimia.Alkuvuosina pyöreän pöydän toiminnan painopiste oli palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä ja tilastoyhteistyössä sekä naisten työllisyystilanteessa. Sen jälkeen tasa-arvoasioista on noussut esille myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat. Viime vuosina tasa-arvoyhteistyöhön on tullut myös eurooppalainen ulottuvuus eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten sekä EU:n tasa-arvolainsäädännön muodossa.Pöydässä on keskusteltu laaja-alaisesti ja avoimesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Säännöllinen yhteydenpito on helpottanut myös tasa-arvoasioiden käsittelyä sopimusneuvotteluissa. 

Samapalkkaisuus puhuttanut viime vuosina

Parin viime vuoden ajan tasa-arvon pyöreää pöytää ovat työllistäneet muun muassa samapalkkaisuusohjelman täytäntöönpanohankkeet, työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi sekä raportointi tasa-arvoa edistävistä toimista eurooppalaisille työmarkkinaosapuolille sekä EU:n toimielimille. Tärkeitä teemoja ovat olleet naisten ja miesten palkkaerojen selvittäminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat käytännöt sekä perhevapaajärjestelmän toimivuuden arviointi.

Seminaarissa professori Kevät Nousiainen kertoi yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta. Hän totesi Suomessakin olevan paineita etnisen syrjinnän ja yhdenvertaisuuden esiin nostamiselle. Työvoimaratkaisuja joudutaan miettimään maahanmuuton kautta ottaen samalla huomioon ihmisoikeudet ja perusoikeudet. Samalla syrjinnän kiellot tulevat ulottumaan työelämän ulkopuolelle, mikä saattaa vaikuttaa työmarkkinaosapuolten rooliin. Työmarkkinaosapuolet joutuvat tulevaisuudessa miettimään myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön keskinäistä suhdetta.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen esitti seminaarissa ajatuksen, että työpaikkatasolla voitaisiin edistää tasa-arvoa hyödyntämällä tasa-arvosuunnittelua. Samalla voidaan pohtia muun muassa sitä, onko olemassa olevat resurssit hyödynnetty täysimääräisesti työpaikoilla. Esimerkiksi miesvaltaisilla aloilla voitaisiin harkita erityisiä toimenpiteitä naisharjoittelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Tulevaisuuden rakentaminen win-win -pohjalle edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua ja kehittämisnäkökulmia. Paikallistason sopimusosapuolilta edellytetään monenlaista herkkyyttä havainnoida tasa-arvoasioita ja viedä tasa-arvoasioita eteenpäin kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

Työmarkkinajärjestöjen säännöllisen yhteistyön seurauksena tasa-arvokeskustelusta ja -asioista on tullut jokapäiväistä työtä työpaikoilla. Tasa-arvo on integroitu johtamiseen, tasapuolisen kohtelun vaatimukset on tunnistettu ja tasa-arvon edistämisen hyödyt nähdään työpaikoilla. EK:n apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen totesi, että segragaation purkamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tällä hetkellä elinkeinoelämän painopistealue tasa-arvotyössä. Nuorten houkuttelemiseksi hakeutumaan ennakkoluulottomasti koulutukseen tulee tehdä paljon töitä. Työvoiman supistuminen edellyttää myös naisten uramahdollisuuksien parantamista.

Tasa-arvon pyöreä pöytä on toiminut "työrukkasena" hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman toteuttamisessa. Pyöreä pöytä on koordinoinut työmarkkinaosapuolten toimenpiteitä ja raportoinut säännöllisesti ohjelman toteutuksesta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka korosti omassa puheenvuorossaan sitä, että samapalkkaisuusohjelman tulee myös edetä kolmikantaisesti jatkossa. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää käsitteli myös samapalkkaisuusohjelman tulevaisuutta. Hänen mielestään tasa-arvotyössä siirrytään haasteelliseen maailmaan mahdollisten liittokierroksien myötä. Palkkakehitys on perinteisesti sidottu työn tuottavuuteen. Tuottavuus-käsitteestä ja tuottavuuden mittaamisesta on kuitenkin erilaisia käsityksiä. Käsitteen saaminen läpinäkyvämmäksi on kuitenkin sopimustoiminnan keskeinen haaste tulevaisuudessa.

Neuvottelujohtaja Seija Petrow toi esille omassa puheenvuorossaan, että viime sopimuskierroksella lähes kaikkiin sopimuksiin sisältyi tasa-arvonäkökulma. Jokaisella sektorilla oli omia tasa-arvoa edistäviä elementtejä. Uusilla palkkausjärjestelmillä on merkittävä vaikutus palkkatasa-arvoon. Työelämä on jatkuvassa muutostilassa. Organisaatioiden ja rakenteiden muutokset vaikuttavat myös palkkausjärjestelmiin. Uusia töitä syntyy ja niihin liittyy uudenlaisia vaativuustekijöitä. Tehtävien keskinäinen palkkauksellinen asema ja suhde saattaa myös muuttua. Kyky sopeutua ja reagoida jatkuviin, nopeisiin muutoksiin on tärkeää. Joka tapauksessa on selvää, että tasa-arvoisella henkilöstöpolitiikalla on mahdollista saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Muuttuvassa työelämässä tasa-arvon toteutumista voidaan edistää muun muassa lainsäädännön, sopimuspolitiikalla sekä ohjelmallisin ja valtavirtaistamisen keinoin. Myös työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa uusia ulottuvuuksia tasa-arvotyössä.

Pirkko Janas
Lakimies, Pardia

Tulostettava versio