Tuottavuustyötä tehtävä myös julkisella sektorilla

Julkisen sektorin tuottavuustyö on yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta yhtä välttämätöntä kuin avoimen sektorinkin, muistutti valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto puhuessaan 3.4.2008 Tuottavuuden pyöreän pöydän seminaarissa Helsingissä.

Työmarkkinajärjestöjen tuottavuuden pyöreä pöydän seminaari jatkoi viime vuonna alkanutta perinnettä kokoontua keskustelemaan tuottavuudesta. Pöydässä ovat mukana kaikki työmarkkinajärjestöt. Järjestöjen tuottavuusyhteistyön tavoitteena on tuottavuuden, työelämän laadun ja tuottavuusyhteistyön edistäminen ja näkyväksi tekeminen Suomessa. Tänä vuonna seminaarin järjestelyistä vastaisivat STTK ja VTML.

Tuottavuuden pyöreä pöytä haastaa kaikki työelämän osapuolet edistämään yhteistyössä tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Se on välttämätöntä, jotta myös tulevina vuosina syntyy riittävästi työpaikkoja, ostovoimaa, verotuloja ja hyvinvointia.

Metsäpellon mukaan julkisen sektorin tuottavuudessa on kysymys toiminnan vaikuttavuudesta kansalaisten hyvinvointiin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Julkisen sektorin vastuu on sen roolin mukaisesti viimesijaista. Sen on huolehdittava niistä ihmisistä, jotka eivät muutoin pärjää. Tämä asettaa omat vaatimuksensa julkisten toimintojen uudistamiselle, mutta eivät estä uudistamista.

Ihmisten johtaminen tuottavuuden kasvun edellytys

On täysin selvää, että hyvä nykyaikainen ihmisten johtaminen ja esimiestyö on myös tuottavuuden kasvun tärkeä edellytys, Metsäpelto painotti.

Metsäpellon mukaan julkisen sektorin työelämän laadun kehittämisen tulokset näkyvät muun muassa todellisen eläkkeellesiirtymisiän nousuna ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskuna. Haasteena on kuitenkin tehdä samanaikaisesti sekä tuottavuustyötä että työelämän kehittämistyötä. Vaikka välineet ovat joiltakin osin samat, kuten osaamisen kehittäminen ja esimiestyön kehittäminen, pelkkä työelämän laadun kehittäminen ei yksin nosta julkisen sektorin tuottavuutta.

Valtionhallinnon työelämän laadun kehittämistyössä, jossa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut on keskeisesti mukana, kiinnitetään huomiota esimiestyöhön ja johtamiseen, muutosjohtamiseen, osaamisen johtamiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen. Kaiku-ohjelma palkittiin seminaarissa tuottavuusyhteistyökunniamaininnalla.

Metsäpelto piti myös erityisen arvokkaana tänä vuonna alkanutta Tuottavuuden pyöreän pöydän yhteistyötä Työterveyslaitoksen, Tykesin, Tekesin, Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Työmarkkinaosapuolet odottavatkin työelämän kehittämisen näkyvän Tekesin toiminnassa teknologian kehittämisen rinnalla.

Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen parantamiseen ei tässä seminaarissa haettu tyhjentävää vastausta, vaan aiheeseen palataan seuraavissa seminaareissa entistä painokkaamin, lupasi työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta.

Koulutustarjonnan joustavuus avainasemassa työpaikkaturbulenssissa

Seminaarissa julkistettiin järjestöjen teettämä katsaus ”Työpaikat turbulenssissa”. Irtisanomisista ja työpaikkojen häviämisestä huolimatta työllisyys on Suomessa kehittynyt myönteisesti jo pitkään. Uusia työpaikkoja on syntynyt ripeämpään tahtiin kuin vanhoja on hävinnyt, vaikka julkisesta keskustelusta sitä ei aina huomaa.

Työpaikkavaihtuvuuteen onkin tarpeellista kiinnittää huomiota. Vuosina 1991-2005 työpaikkojen syntymisaste oli yksityisellä sektorilla keskimäärin 12 prosenttia. Lukuina se merkitsee joka vuosi noin neljännesmiljoona uutta työpaikkaa. Työpaikkojen häviämisaste on lähes yhtä suuri. Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Pekka Ilmakunnaksen ja ETLA:n tutkimuspäällikön Mika Malirannan tutkimuksen mukaan vuosittain kymmenen prosenttia työntekijöistä joutuu työpaikkojen häviämisen vuoksi lähtemään toimipaikastaan tai vaihtamaan työpaikkaa.

Järjestöjen mukaan tarvitaan erilaisia siltoja työpaikasta toiseen. Esimerkiksi koulutustarjontaa on kyettävä muuttamaan nopeasti vaihtuvien tarpeiden mukaan. Myös työpaikkatasolla on kehitettävä työntekijöiden osaamista systemaattisesti. Vahva ammattitaito ja osaaminen mahdollistavat työntekijöiden nykyistä helpommat siirtymät työstä ja työpaikasta toiseen. Työpaikkojen tulisi myös jatkuvasti parantaa tuottavuuttaan uudistamalla toimintatapoja ja johtamisjärjestelmiä sekä kokeilemalla uusia tuote- ja palvelukonsepteja.

- Suomessa haetaan suomalaista työmarkkinamallia, joka entistä paremmin tukisi sekä toimialojen ja työpaikkojen uudistumista tuottavuuden parantamiseksi että työntekijän turvaa muutostilanteissa. Aktiivinen työvoimapolitiikka on yksi joustoturvan elementeistä. Työstä-työhön-toimintamalli ja rakenteellisen työttömyyden ehkäiseminen voi perustua työttömyysjaksojen ehkäisemiseen ja lyhentämiseen aktiivisen työvoimapolitiikan avulla, Metsäpelto sanoi.

Seminaarin avaajana ja päättäjänä toiminut STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää muistutti, että yhteiselle pöydälle pitäisi ottaa myös uhkaava työvoimapula. Tiedotustilaisuudessa työmarkkinajohtajat pohtivat koulutustarjonnan lisäksi muun muassa työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksia ratkaista työvoimapulaa.

Kenellekään ei jäänyt epäselväksi tuottavuustyön välttämättömyys kaikilla työpaikoilla. Sitä todistivat myös seminaarin paneeliin osallistuneet työmarkkinajohtajat. Tuottavuus käsitteenä herätti myös keskustelua.

Leena-Maija Jyllikoski
VM, viestintä

Tulostettava versio