Uutta ajattelua työaikajohtamiseen

Henkilöstön työajat vaikuttavat palvelujen ja muun toiminnan järjestämiseen sekä tuloksiin kaikissa organisaatioissa. Uudenlaisella työaikajohtamisella voidaan toteuttaa tuloksellista toimintaa, henkilöstön motivaatiota ja valtiotyönantajien kilpailukykyä edistäviä työaikaratkaisuja. Nykyisessä sopimuksessa on useita linjauksia ja muutoksia, joissa korostetaan työaikojen osuutta toiminnan tuloksellisuuden edistämisessä.

 Työajoilla on monenlaisia tehtäviä ja merkityksiä. Lainsäädännössä työaikojen enimmäispituuksien ja lepoaikojen sääntelyllä on varmistettu työsuojelua. Sopimustoiminnassa työaikamääräykset ovat osaltaan määrittelemässä esimerkiksi kuukausipalkalla saatavan työpanoksen määrää ja hintaa. 

Työajan sijoittelumääräykset kuten liukuvat työajat tai työvuorojärjestelyt taas asettavat jokaisen työntekijän elämään omat tärkeät reunaehtonsa. Myös elinikäisestä ja vuotuisesta työajasta puhutaan, jolloin muun muassa eläkeiällä, vuosilomilla ja muilla poissaoloilla sekä osa-aikatyöllä on merkitystä. 

Valtionhallinnossa pääosalla henkilöstöstä työaikamääräykset ovat perinteisesti kertoneet edellytettyjen työtuntien määrän ja niiden ylittämisestä seuraavat korvaukset. Liukuvan työajan ehtojen väljentäminen sekä osa-aikatyön ja vuorotteluvapaiden yleistyminen aloittivat työaikajoustot, jotka tutkimustulosten perusteella ovatkin lisänneet valtion henkilöstön tyytyväisyyttä.  Osa valtion henkilöstöstä työskentelee aloilla, joissa on toimittava kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Näillä aloilla työvuorojärjestelyt sekä illan, yön ja viikonlopun tunneilta maksettavat lisät ovat olleet keskeisiä työajan pituuden ja sen ylitysten korvaamisen lisäksi.  

Lokakuussa 2007 tehty valtion sopimusratkaisu sisältää useita linjauksia ja muutoksia, joissa korostetaan työaikojen osuutta toiminnan tuloksellisuuden edistämisessä. Erityisesti työaikapankkimääräyksiä muutettiin. Muutosten tarkoitus on korostaa työajan kohdentamiseen ja tasoittamiseen soveltuvien järjestelmien ensisijaisuutta ja edistää niiden käyttöönottoa. Paikallisesti toteuttavat erät voi myös kohdentaa alakohtaisiin tuloksellisuutta edistäviin työaikaratkaisuihin. Näiden muutosten avulla edellä kerrotuista työaikojen perinteisistä rooleista ja merkityksistä valtiohallinnossa on tarkoitus siirtyä uudelle, työaikajohtamisen aikakaudelle. 

Työaikajohtamisen ja toiminnan tuloksellisuutta edistävien työaikaratkaisujen tulisi näkyä käytännössä siten, että työaikojen sijoittelu ja kohdentaminen perustuvat toiminnan vaatimuksiin. Myös valtionhallinnon toiminnoissa on kausivaihteluita, tilapäisiä ruuhkahuippuja, aikatauluvaatimuksia ja asiakaspalvelutarpeita, joihin pitää voida vastata suuntaamalla työpanosta ja -aikaa niiden mukaisesti. Perinteinen tapa vastata työpanoksen lisäysvaatimuksiin on ylitöiden teettäminen. Mikäli työpanosta voidaan muina aikoina tai myöhemmin vastaavasti vähentää, on se ylityön teettämistä järkevämpi tapa toimia jo henkilöstön jaksamistakin ajatellen.

Aikaisempaa useammin myös tehtävien luonne tai koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen tehokas käyttöaste voivat edellyttää työskentelyä muulloinkin kuin perinteisesti maanantaista perjantaihin virastojen aukioloaikana. Näissäkin tilanteissa toiminnan tuloksellisuus edellyttää uutta ajattelua työaikojen sijoittelussa, kun uusia työskentelyaikoja ei voida kattaa palkkaamalla lisää henkilöstöä.  

Onnistuneista järjestelyistä hyötyvät kaikki

Toiminnan vaatimukset tunnetaan parhaiten lähellä työn tekemistä eli valtion organisaatioissa ja niiden työpaikoilla. Toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta vastaavien johtajien ja esimiesten tulisikin johtaa myös työaikojen avulla, sillä onnistuneet työaikajärjestelyt parantavat sekä tuottavuutta että henkilöstön motivaatiota. Nykyisiä työaikajärjestelyjä tulee arvioida uudelleen ja kehittää niitä uusien vaatimusten mukaisiksi. Tässä työssä henkilöstöllä on tärkeä osuus usein paikallisten sopimusten ja joissain tapauksissa tarvittavien virka- ja työehtosopimusten osapuolina. Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön varmistaa myös joustotarpeiden sisäistämisen ja tavoitteisiin sitoutumisen siten, että joustot toteutuvat käytännössäkin. Tutkimukset osoittavat, että toiminnan ja työnantajan edellyttämät joustot toteutuvat huonosti, jollei niillä vastata myös henkilöstön työaikatarpeisiin.

Keskustason työaikasopimuksen joustomahdollisuudet ja niitä koskevat menettelytavat tulee nykyistä paremmin saada valtion organisaatioiden ja paikallisten osapuolten tietoon ja aktiiviseen käyttöön. Myös uusia joustomahdollisuuksia on tarkoitus kehittää muun muassa sopimusratkaisussa sovittujen työaikakokeilujen avulla. Näissä kokeiluissa ja uusissa ratkaisuissa on virastotyönantajien aloitteellisuus ja aktiivisuus keskeistä. Vuoropuhelua työaikakysymyksistä keskustason ja virastotason työnantajien välillä tuleekin edelleen jatkaa. Uudenlaisella työaikajohtamisella voidaan toteuttaa tuloksellista toimintaa, henkilöstön motivaatiota ja valtiotyönantajien kilpailukykyä edistäviä työaikaratkaisuja.

 

Tuija Wilska
Hallitusneuvos, VTML

Tulostettava versio