Ministeri Kiviniemi: Yhteinen tahtotila määriteltävä

On tärkeää, että valtion organisaatiot määrittelevät yhteisen tahtotilan yli organisaatiorajojen, jolloin voidaan käyttää asiantuntemusta ja kehittää voimavaroja kokonaisuutena, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi perusteli alue- ja paikallishallinnon uudistusta.

Ministeri Kiviniemi puhui 25.3.2008 valtion henkilöstöjohdon foorumissa, jonka aiheena oli henkilöstöjohto valtiokonsernin linjausten toteuttajana. Valtion tuottavuusohjelma etenee kehyspäätösten mukaisesti. Alueellistamistoimenpiteiden minimitavoite on, että alaraja saavutetaan ja siksi on tärkeää varmistaa jo tehtyjen päätösten toimeenpano, ministeri muistutti.

Kiviniemen mukaan hallinnon laatu paranee, kun päätöksiä tehdään mahdollisimman lähellä ihmisiä. Henkilöstön asemasta huolehtiminen muutosprosesseissa on haasteellista. Taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanomiset on pyrittävä välttämään. Kiviniemi kaipasi aktiivisuutta uuden työpaikan löytämiseen ja muistutti, että vastuu on ministeriöissä. Siihen pyrkii myös kehyspäätöksen yhteydessä sovittu henkilöstöpalvelut -toiminto, joka perustetaan Valtiokonttoriin. Kiviniemi ehdottikin, että henkilöstöpalvelut –toiminto voisi kehittyä nopean toiminnan joukoiksi.

Kiviniemen mukaan myös kaikilta johtajilta vaaditaan entistä enemmän kykyä strategiseen johtamiseen ja hyvään henkilöstöjohtamiseen, mihin myös valmisteilla oleva valtioneuvoston periaatepäätös johtajapolitiikasta tähtää. Kiviniemi toivoikin, että henkilöstöjohtajat sitoutuvat omalta osaltaan johtajapolitiikan tavoitteisiin ja periaatteisiin muun muassa tukemalla henkilöstön uralla etenemistä.

Konserniohjauksesta lääke muutoksen tuskaan

Alivaltiosihteeri Juhani Turunen muistutti, että asiat ovat entistä laaja-alaisempia eivätkä ongelmat noudata hallinnonalojen rajoja. Globalisaation vaikutukset edellyttävät kykyä reagoida nopeasti. Ikärakenteemme muuttaa palvelujen kysyntää ja voimavaroja on pystyttävä käyttämään tehokkaasti niin valtion- kuin kunnallishallinnossakin. Julkinen ja yksityinen sektori voi tehdä yhteistyötä, mutta vastuu on aina julkisella sektorilla ja viime kädessä valtiolla.

Hallinnossa kiertäessään Turunen sanoo nähneensä ihmisten silmistä tuskan, kun konserni ei anna välineitä, joilla vastata vaatimuksiin. Juuri tähän tuskaan konserniohjauksella etsitään lääkkeitä.

Konserniohjauksen tehtävä on tunnistaa valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet sekä edistää niiden huomioon ottamista ministeriöissä ja niiden hallinnonaloilla. Konserni järjestää konsernille yhteiset palvelut ja linjaa yhteiset toimintatavat silloin kun niiden kautta voidaan saavuttaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja parempaa laatua. Turusen mukaan konserniohjaus valtiolla ei ole mikään uusi asia, mutta siitä on puhuttu eri nimillä. Esimerkiksi hallitusohjelma ja strategia-asiakirja, kehykset ja talousarviot sekä tilinpäätösraportointi ovat konserniohjausta.

- Konserniohjauksen parantamisessa olemme lähteneet liikkeelle siitä, missä yhteinen etu on selvä, kuten IT-toiminnasta, hankinnoista, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista ja tilaratkaisuista. Tulosohjaus, tuottavuuden parantaminen, alueellistaminen, hallinnon rakenteiden ja prosessien uudistaminen, kuten valtioneuvoston yhteisen palkkausjärjestelmän kehittäminen ovat hyvin käytännönläheisiä ja toivon mukaan myös selkeitä asioita, joita kannattaa tehdä yhdessä. Ja hyödyt pitää olla nähtävissä niin konsernitasolla kuin hallinnonaloillakin, Turunen korosti.

Ministerin tavoin Turunen pitää tärkeänä konsernin yhteistä johtamiskulttuuria, jonka mukaan johdetaan koko valtiota, mutta myös omaa virastoa niin, että henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät ovat tyytyväisiä. Johtamisen on oltava strategista ja ammattimaista ja henkilöstöjohtamiseen on panostettava.

Valtionkin on pidettävä huolta ”yrityskuvastaan” niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Siitä on vastuussa hallitus, mutta myös virkamiehet ja ennen kaikkea viestintähenkilöstö, Turunen painotti.

Leena-Maija Jyllikoski
VM, viestintä

Tulostettava versio