Valtiotyönantaja 2/2008 < Artikkelit < Joustaviin työaikajärjestelmiin ollaan virastoissa tyytyväisiä
Kysyimme poliisihallinnosta, Maanmittauslaitoksesta ja ympäristöministeriöstä, millaisia työaikajärjestelmiä heillä on käytössä ja millaisia kokemuksia niistä on. Vastausten mukaan näissä virastoissa ollaan pääosin tyytyväisiä käytössä oleviin järjestelmiin.
Sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen Edward von Flittnerin mukaan poliisihallinnossa on mahdollisuus käyttää kolmea eri mallia työajan tasoitus- ja säästötarkoitukseen. Virastokohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön sekä vanhan mallinen tasoitusvapaajärjestelmä, jolla tasataan säännöllistä työaikaa että uudempi työaikapankkijärjestelmä, johon kerätään tehtyjä työtunteja ja ajaksi muutettuja korvauksia. Näiden lisäksi voidaan vaihtoehtoisesti sopia myös valtion työaikasopimuksen 27 a pykälän mukaisesta säästövapaajärjestelmästä.
- Näitä järjestelmiä käytetään poliisihallinnossa työmäärien vaihteluiden tasaamiseen tai virkamiehen aloitteesta ylitöiden vapaana pitämiseen. Erityisesti säästövapaajärjestelmää voidaan käyttää normaalia pitempien vapaajaksojen keräämiseen johonkin tiettyyn tarkoitukseen sekä pidempiaikaiseen vapaaseen esimerkiksi ennen eläkkeelle siirtymistä, Flittner lisää.
- Maanmittauslaitoksessa työaikapankki on ollut käytössä 1.3.2008 lukien. Siitä on tehty työnantajapäätös. Tällä hetkellä sen piirissä on noin 10 % henkilöstöstä. Mukana on myös toimistotyötä tekeviä, kertoo henkilöstöjohtaja Maritta Yläranta.
Kolmessa maanmittaustoimistossa, joissa henkilöstöä on kaikkiaan 350, koko henkilöstö on ollut tasoitusvapaajärjestelmässä. Muissa maanmittaustoimistoissa tasoitusvapaajärjestelmän piirissä on ollut maanmittaustoimituksia ja maastotöitä tekevä henkilöstö.
Aino Jalosen mukaan ympäristöministeriössä on käytössä työaikapankki sekä liukuvan työajan käyttöön liittyvät saldovapaat lähinnä tilanteissa, joissa työtehtäviin liittyy kiireellisiä määräaikoja tai työt ovat muutoin ruuhkautuneet.
Toteutustavat vaihtelevat
Poliisihallinnossa tasoitusvapaajärjestelmään siirretään normaalityöajan yli tehdyt tunnit, jotka eivät ole varsinaista lisä- tai ylityötä. Työaikapankkiin siirretään varsinaiset lisä- ja ylityötunnit. Ajaksi muutettuja korvauksia ei tiettävästi juurikaan kerätä. Samoin säästövapaapankkiin siirretään varsinaiset lisä- ja ylityötunnit.
Maanmittauslaitoksessa voi säästää sekä säännöllisen työajan että liukuman tunteja.
Ympäristöministeriössä työtunneista tulee olla esimiehen määräys etukäteen. Työaikapankkiin voi siirtää maksimissaan 108 tuntia 45 minuuttia, joka vastaa 15 työpäivää vapaa-aikana. Saldovapaata voi saada enintään 4 työpäivää vuosineljännestä kohden.
Pääosin ollaan tyytyväisiä, mutta parantamisen varaakin on
Edward von Flinnerin mukaan järjestelmät eivät vastaa kaikilta osin toiminnan keskeisiin vaatimuksiin, koska järjestelmien käyttö edellyttää virkamiesten suostumusta. Erityistä halukkuutta ei aina löydy etenkään varsinaiselle tasoitusvapaajärjestelmälle mutta kylläkin työaikapankille, jossa lisä- ja ylityöt voi muuttaa vapaa-ajaksi. Näin ollen hyödyt jäävät aika marginaaliselle tasolle.
- Poliisihallinnon järjestelmissä mukana olevat tuntuvat yleisesti ottaen olevan melko tyytyväisiä siihen, että työaikojen järjestelyyn voidaan näillä järjestelmillä vaikuttaa. Ainakaan mitään negatiivista palautetta ei ole kuulunut, Flittner sanoo.
Ylärannan mielestä taas on erittäin hyvä, että on mahdollista joustaa molemmin puolin. Maanmittauslaitoksen henkilöstö on ollut tyytyväinen, kun on voinut yhteensovittaa entistä paremmin työelämän ja yksityiselämän tarpeita.
- Työaikapankilla on saatu lisää joustoa kiireellisten tehtävien hoitamiseen. Pääsääntöisesti palaute henkilöstöltä on ollut myönteistä, joustoja tarvitaan, vakuuttaa myös Aino Jalonen YM:stä.
Poliisihallinnossa ei ole tällä hetkellä uusia malleja kehitteillä. Myöskään ympäristöministeriössä ei ole tarvetta laajentaa työaikajärjestelmiä.
- Meillä on tarvetta kehittää yksi yhtenäinen työajan seurantajärjestelmä, kertoo puolestaan Maritta Yläranta Maanmittauslaitoksesta.
Leena-Maija Jyllikoski
VM, viestintä
Valtion työmarkkinalaitos
www.vm.fi/vtml