Valtiotyönantaja 2/2010 < Artikkelit < OECD: Lisää yhteisvastuuta sekä joustavuutta voimavarojen käyttöön
OECD:n mukaan voimavarojen nopea siirtäminen painopistealueelta toiselle on olennaista Suomen julkisessa hallinnossa. Tähän Suomi kuitenkin kykenee vain rajoitetusti. Tämä koskee sekä määrärahoja että henkilöstöä.
Suomen OECD:ltä (Organisation for Economic Co-operation and Development) tilaama Suomen julkista hallintoa koskeva arviointi julkistettiin 31.5.2010. Sen tarkoituksena on arvioida Suomen hallinnon kykyä vastata pohjoismaisen yhteiskuntamallimme haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen, kansainvälisen talouden rakenteiden muutoksiin ja tuoreeseen kansainvälisen talouden kriisiin. Lisähaasteita ovat myös oma yhteiskuntarakenteemme muutos ja kansalaisten kasvavat odotukset palveluiden suhteen.
OECD:n arvion mukaan Suomen julkisen hallinnon strategista ketteryyttä eli hallituksen kykyä ennakoida ja nopeasti reagoida hallituskauden aikana esiin nouseviin haasteisiin heikentää monipuoluehallitusten hallituskausien alussa tekemät yksityiskohtaiset hallitusohjelmat. Strateginen ketteryys edellyttäisi konsernitason johtamisotteen vahvistamista, erityisesti strategisen näkemyksen, yhteisvastuun ja sitoutumisen sekä voimavarojen joustavampaa käyttöä.
Strategisen näkemyksen syntymistä haittaa tulevaisuuden ennakoinnin puutteet erityisesti silloin kun kysymys on laajasta useita hallinnonaloja koskevasta asiasta. OECD:n arviointi julkaistiinkin hyvään aikaan, sillä sitä ehditään hyödyntää myös tulevaisuuskatsausten laadinnassa kesän aikana.
Yhteisvastuu ja sitoutuminen ei välttämättä tarkoita konsensusta, mutta kun julkinen hallinto joutuu usein ristiriitaisten tavoitteiden ja intressien ristituleen, on tärkeää, että jokainen virkamies ymmärtää, miksi nyt toimitaan juuri siten kuin toimitaan. Sitoutumiseen voidaan vaikuttaa sekä yhteisten arvojen että kannustimien kautta. Esimerkkinä yhteisen näkemyksen ja sitoutumisen puutteesta OECD nostaa vaikeudet sähköisen hallinnon kehittämisessä.
Voimavarojen nopea siirtäminen painopistealueelta toiselle on olennaista. Tähän Suomi kuitenkin kykenee vain rajoitetusti. Tämä koskee sekä määrärahoja että henkilöstöä. Määrärahojen painopisteen siirtämisen ongelma on, että tulosohjausta ja budjettivalmistelua ei ole riittävästi yhteen sovitettu. Ministeriöt toimivat siilojen tapaan ja siilomaisuutta lisää myös henkilöstön vähäinen liikkuvuus. Henkilöstön siirtymisen esteet OECD näkee organisaatiokulttuuriin ja työtapoihin liittyvinä, syvää asiantuntijuutta arvostetaan enemmän kuin laaja-alaisuutta.
Raportin julkistamistilaisuudessa joustavuuden lisäämisvaatimusta kommentoinut alivaltiosihteeri Juhani Turunen totesikin, että helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa käytännössä.
Onnistuttukin on, josta ansio myös henkilöstöjärjestöille
Omassa kommenttipuheenvuorossani myönsin konsernitason henkilöstösuunnittelun puutteellisuuden. Samalla kuitemin totesin, että viime vuosien lukuiset organisaatiomuutokset, henkilöstöä koskevat muutokset mukaan lukien, on kyetty toteuttamaan toiminnan tai palveluiden suuremmin häiriintymättä. Tästä on ansio annettava myös henkilöstöjärjestöille, jotka ovat osallistuneet yhteisten toimintatapojen kehittämiseen ja ohjeiden ja päätösten valmisteluun. Se on ollut omiaan lisäämään luottamusta ja ymmärrystä tavoitteiden joskaan ei aina menettelytapojen suhteen.
Henkilöstön hankkimisesta suuren eläköitymisaallon oloissa Suomen korkeaan koulutukseen perustuva selviytymisstrategia auttaa myös valtiotyönantajaa, kun korkeasti koulutettuja nuoria valmistuu runsaasti. Haluavatko he sitten julkiseen hallintoon, on toinen kysymys, mutta ainakin toistaiseksi valtio on eri selvityksissä näyttäytynyt haluttuna työnantajana.
Johdon liikkuvuuteen on OECD:n suosituksen mukaisesti myös kiinnitetty huomiota siirtymällä pääsääntöisesti määräaikaisiin nimityksiin ylimmässä virkamiesjohdossa sekä tarkistamalla kelpoisuusvaatimuksia monipuolisen kokemuksen ja johtamistaidon suhteen. Johtamissopimusten asteittainen käyttöönotto voi edistää konserniotetta valtionhallinnossa.
Asko Lindqvist
Finanssineuvos, VTML
Martin Forst OECD:stä (edessä) esitteli pääkohtia resurssien joustavuutta käsittelevästä raportin osasta, jota Asko Lindqvist (takana) kommentoi raportin julkistamistilaisudessa 31.5.2010.
OECD:n hallinnon kehittämisasioista vastaavan osaston johtaja Rolf Alter (vas.) esitteli raporttia. jota mm. ylijohtaja Silja Hiironniemi, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen ja VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti kommentoivat. Edwin Lau ja Martin Forst laativat raportin.
Valtion työmarkkinalaitos
www.vm.fi/vtml