PLM:n strategisessa suunnittelussa hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä aineistoja ja menetelmiä

Puolustusministeriön strategisen suunnitelman laatimiseksi laaditaan erillinen projektisuunnitelma, jossa päätetään käytettävät metodit ja suunnitteluorganisaatio. Prosessin aikana hyödynnetään kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden strategisen suunnittelun aineistoja, tutkimuksia sekä tulevaisuustutkimuksen menetelmiä.

Puolustusministeriön strategisella suunnittelulla ohjataan ja kehitetään puolustusministeriön hallinnonalaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Puolustusministeriön strateginen suunnittelu perustuu turvallisuusympäristön seurannan sekä lainsäädännön ja muun säädösperustan ohella poliittiseen ohjaukseen, jonka merkittävimpiä lähteitä ovat turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja. Strategisessa suunnittelussa otetaan huomioon myös Euroopan unionista tuleva ohjaus, kuten EU:n perussopimukset, turvallisuusstrategia (ESS) ja pitkän aikavälin visio (LTV) sekä siihen liittyvä unionin voimavaratyö. Suunnitteluun vaikuttaa myös Natossa tehtävä strateginen suunnittelu ja siihen perustuva voimavaratyö.

Ensimmäisessä vaiheessa määritellään puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeinen käsitteistö, hyväksytään strategista suunnitelmaa tukevat arvot sekä määritetään tavoitetila eli visio. Yhteinen ja yhdenmukainen käsitteistö luo edellytykset jäsentyneelle asioiden käsittelylle ja esittämiselle sekä mahdollistaa prosessin systemaattisen läpiviemisen. Arvot määritetään siten, että ne ankkuroivat strategian nykytilaan, mutta samalla ne ovat puolustusministeriön johdon työkaluja halutun tavoitetilan saavuttamisessa.Visio on puolustushallinnon strategisen johtamisen tulevaisuuden kartta, jossa osoitetaan kehityksen suunta uskottavan ja kustannustehokkaan puolustuskyvyn rakentamiselle.

Toisen vaiheen toimintaympäristöanalyysissä hyödynnetään skenaariomenetelmää. Neljän skenaarion kautta arvioidaan Suomen turvallisuusympäristössä vaikuttavia muutostekijöitä sekä niistä Suomeen kohdistuvia pitkän aikavälin yhteisvaikutuksia uhkien, hallinnonalan tehtävien ja tarvittavien kykyjen näkökulmasta.

Toimintaympäristöanalyysista shokkitarkasteluun

Kolmannessa vaiheessa tunnistetaan kaikissa skenaarioissa tarvittavat kyvyt strategian laatimista varten. Toimintaympäristöanalyysi ja skenaariotarkastelu perustuvat kansainvälisen järjestelmän kehitystrendeihin ja niiden oletettua huonompaan tai parempaan kehitykseen. Lähtökohtana molemmissa on kehityksen eteneminen lineaarisesti. Yksittäiset ja yllättävät tapahtumat tai tapahtumaketjut tai trendien keskinäinen vuorovaikutus voivat kuitenkin vaikuttaa käänteentekevästi turvallisuusympäristöömme. Tämän vuoksi strategisen suunnittelun tässä vaiheessa toimintaympäristöanalyysiä ja skenaarioita täydennetään ns. shokkitarkastelulla. Shokeilla tarkoitetaan odottamattomia ja epätodennäköisiltä vaikuttavia tapahtumia tai tapahtumaketjuja, joilla olisi toteutuessaan merkittävä turvallisuusvaikutus. Shokit voivat joko merkittävästi nopeuttaa trendin mukaista kehitystä tai kääntää kehityksen kokonaan eri uralle.

Neljännessä vaiheessa laaditaan varsinainen strategia tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategian perusteella annetaan suunnitteluperusteita puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien suunnittelulle sekä laaditaan toimialakohtaiset täsmentävät osastrategiat.

Katse vuoteen 2030

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 2030 perustuu arvioon tulevaisuuden globaalista toimintaympäristöstä, jota tarkastellaan Suomen puolustuksen kannalta keskeisten muuttujien, kansainvälisten toimijoiden ja voimavarojen kehityksen näkökulmista.

Toimintaympäristön muutoksessa keskeisiä muutostrendejä ovat väestökehityksen epätasapaino, globalisaation syveneminen, teknologinen kehitys ja ilmastonmuutos sekä energia- ja luonnonvarojen riittävyys.Kriisien ja konfliktien ominaispiirteitä ovat muun muassa toimintatapojen epäsymmetrisyys sekä uhkien laaja-alaisuus ja vaikuttavuus valtioiden rajoista piittaamatta. Toisaalta perinteinen sotilaallisen voiman käyttö säilyy valtioiden keinovalikoimassa niin etuja kuin aluettakin puolustettaessa.

Suomen puolustusta kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa, ja puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina. Suomen sotilaallisessa puolustuksessa varaudutaan edelleen sotilaallisen voiman käytön ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Samalla korostuu varautuminen laaja-alaisiin ja rajat ylittäviin turvallisuusuhkiin, joihin ei voida vastata ilman syvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Puolustuksen kehittämisen merkittäväksi haasteeksi muodostuu entistä vahvemmin materiaalin ja infrastruktuurin ylläpidon kallistuminen sekä uuden puolustusmateriaalin muuta hintatasoa korkeampi kustannustason nousu.

Kari-Pekka Rannikko
Eversti, puolustusministeriö

Tulostettava versio