Uusien työtapojen ja työaikajärjestelyjen ennakoinnista

Pyrittäessä ennakoimaan tulevaisuuden työtä ja työelämää mainitaan useimmiten työn luonteen muutos. Työn nähdään muuttuvan tietotyöksi, jossa käsitellään informaatiota ja tehdään asiat uudella, tuottavuutta lisäävällä tavalla, useimmiten verkossa.

Uusien työelämään tulevien sukupolvien arvioidaan arvostavan työssä ja työelämässä eri asioita kuin mitä nyt työelämässä olevat pitävät tärkeänä. Tulevat työntekijät arvostavat muun muassa työn joustavuutta ja monipuolisuutta. Lisäksi he ovat ympäristötietoisia. Myös asiakkaat vaativat uusia ja uudenlaisia palveluja ja niiden saatavuutta nykyistä laajempina palveluaikoina.

Tällaisilla työn ja työelämän tulevilla muutoksilla voidaan havaita olevan välittömiä vaikutuksia sekä työaikoihin että työtapoihin. Tietotyötä voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin myös etätyötä tehtäisiin yhä enemmän. Työaikaa voidaan tällöin myös sijoittaa joustavasti ottaen huomioon työntekijöiden työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista koskevat toiveet. Toisaalta laajat palveluajat saattavat lisätä vuorotyötä ja viikonlopputyötä.

Tiedossa olevia suuntauksia

Tehtyjen tutkimusten ja kyselyjen perusteella voidaan hahmottaa lähivuosien kehitystä ja arvioida edellä kuvatun tulevaisuuden toteutumista seuraavasti.

Ainakin nykyisin myös tietotyö ja asiantuntijatyö sisältävät useimmiten myös ihmisten vuorovaikutusta, joka ei kaikilta osin voi tapahtua vain verkossa tai paljon puhutussa sosiaalisessa mediassa. Sanotaan myös, että uusien ideoiden syntyminen vaatii edelleen keskustelua ja ajatusten vaihtoa perinteisesti läsnä ollen.    

Valtionhallinnossa on paljon läsnäoloa vaativia tehtäviä esimerkiksi poliisitoimessa, puolustusvoimissa ja vankeinhoidossa, joissa työn luonne vaati usein lisäksi ympärivuorokautista työskentelyä kaikkina viikonpäivinä. Osan näidenkin alojen tehtävistä voi varmaan tulevaisuudessa hoitaa automaatiolla tai verkossa mutta vaikuttavuus edellyttää myös läsnäoloa ja näkyvyyttä. Läsnäolo työpaikalla perustuu toiminnan vaatimuksiin eikä se voi olla pelkästään työntekijän toiveista lähtevää.  

Vaikka työ voitaisiin luonteensa puolesta tehdä kokonaan verkossa ja vaikkapa etätyönä työntekijän kotona, useimmat haluavat kuitenkin tehdä vain osittaista etätyötä. Kuuluminen työyhteisöön ja työtoverit ovat merkittävä sosiaalinen tekijä myös nuorempien työntekijöiden maailmassa. Myös esimiehet saattavat jarrutella etätyön tekemistä jo senkin vuoksi, että muualla työskentelevän työntekijän johtaminen koetaan haasteelliseksi.

Vapaa-aika on tärkeä asia niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Uudet työn tekemisen muodot ja mahdollisuudet vaikeuttavat työn ja vapaa-ajan erottamista. Tekniikka mahdollistaa muun maussa sähköpostin seuraamisen vapaa-aikanakin ja nopeutta arvostava työelämä näyttää sitä edellyttävän. Työntekijät eivät aidosti irtaudu työtehtävistään edes vuosilomillaan, mistä voi seurata terveys- ja jaksamisongelmia, jopa työurien ennenaikaisia päättymisiä. Vaikka työhön sitoutumista arvostetaankin, työkunnon ylläpitäminen vaatii taukoja ja palautumista myös työnantajan mielestä.

Edellä oleva pohdintakin osoittaa, että työaika-asioissa ja uusissa työmenetelmissä on usein kaksi puolta. Esimerkiksi vapautta työaikoihin ja uusia työtapoja kuten etätyötä on tarjolla tai kaivataan, mutta toisaalta ne voivat tuoda tullessaan myös työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymistä, tauotonta työtä tai pelkoa työyhteisön katoamisesta.  Työaikadirektiivin ja -lain tarkoitus on suojella työntekijää liialliselta työn teettämiseltä, mikä onnistuu vain seuraamalla ja valvomalla tehtyjä työtunteja. Tuntien seuranta ja kirjanpito on työnantajan velvollisuus, joten keskittyminen esimerkiksi pelkästään työtulosten johtamiseen ja seurantaan ei siis ole mahdollista. Työaikajärjestelyillä ja työn organisointitavoilla on keskeinen vaikutus toiminnan tuloksellisuuteen, joten valinta ja tasapaino perinteisten ja uusien toimintamallien välillä tulee tehdä tämä lähtökohta huomioon ottaen.

Työaikamääräysten kehittäminen

Sanonta kuuluu "Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, on vaikeaa".  Näin ollen myös työaikamääräysten kehittäminen siten, että ne sopisivat tuloksellisen toiminnan tarpeisiin ja henkilöstön toiveisiin myös tulevaisuudessa on haasteellista. Valtion työmarkkinalaitos pyrkii vastaamaan nykyisiin ja tuleviin työaikatarpeisiin siten, että virastoille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia joustoihin, joita ne ottavat käyttöön oman toimintansa ja henkilöstöpolitiikkansa lähtökohdista.

Tämän mukaisesti virastot voivat muun muassa päättää liukuvan työajan järjestelmistään ja osana työn organisointia etätyön käytöstä, josta on saatavilla tarkempaa ohjeistustakin. Työaikasopimuksessa on pitkään ollut mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkeja. Viimeisimmässä sopimusratkaisussa työaikasopimukseen lisättiin uusia joustavia työaikajärjestelyjä eli mahdollisuudet pidennettyyn työaikaan, yksilölliseen työaikaan ja tiivistettyyn työaikaan. Näillä joustomahdollisuuksilla pyritään edistämään tuloksellista toimintaa järjestämällä työaikoja uudella tavalla. Niiden avulla voidaan myös lisätä työaikojen yksilöllisyyttä, mikäli viraston toiminta ja asianomaisen työtehtävät sen sallivat. Järjestelyt poikkeavat totutusta eikä niille välttämättä ole ennakolta ollut tiedossa kysyntää. Valtion työmarkkinalaitos pitää kuitenkin tärkeänä, että uusia järjestelyjä lisätään sopimuksiin tarjolle myös ennakoivasti ja kokeellisesti, koska siten saadaan uusia kokemuksia ja uutta ajattelua työaikoihin myös tulevaisuutta varten.

Tuija Wilska
Hallitusneuvos, VTML

Tulostettava versio