Yhdessä ja erikseen - Maailma ja Suomi 2010-luvulla

Valtioneuvoston ennakointiverkosto on hahmotellut lähitulevaisuuden toimintaympäristöä ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi.

Ministeriöissä valmistellaan parhaillaan tulevaisuuskatsauksia. Niiden tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Katsaukset käsittelevät hallinnonalan merkittäviä kehitystekijöitä, keskeisiä ongelmakohtia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Katsausten tarkastelu ulottuu 8-10 vuoden päähän. Ministeriöiden kansliapäälliköitä on pyydetty toimittamaan tulevaisuuskatsauksensa 10.9.2010 mennessä valtioneuvoston kansliaan.

Ennakoinnin ja varautumisen merkitys kasvaa.

Ministeriöiden virkamiehistä koostuva valtioneuvoston ennakointiverkosto on valmistellut tulevaisuuskatsausten taustaksi yhteisen toimintaympäristökuvauksen Yhdessä ja erikseen - Maailma ja Suomi 2010-luvulla.  Kuvaus on verkoston jäsenten yhteisen työskentelyn tulos. Se ei ole kannanotto, vaan raportti jonka tavoitteena on virittää ja laajentaa tulevaisuuden pohdintaa ja antaa taustaa tulevaisuuskatsausten valmistelulle.

Raportin ensimmäisessä osassa on pyritty tunnistamaan kirjoitushetken näkökulmasta todennäköisimpiä kehityskulkuja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Osa muutosvoimista on tällä hetkellä suurella todennäköisyydellä nähtävillä. Osa muutosvoimista on sen sijaan vielätuntemattomia ja on todennäköistä, että vuosikymmenen ajanjaksoon mahtuu mukaan myös yllätyksiä.  Myös mahdollisia yllätyksiä yritetään raportissa valottaa epätodennäköisten vaihtoehtojen kuvailulla. Toimintaympäristön epävakaisuus lisääntyy suurella todennäköisyydellä. Ennakoinnin ja varautumisen merkitys kasvaa.

Maapallon mahdollisten kehityssuuntien avaruus (kuvio 10) kuvaa seuraavan vuosikymmenen mahdollisia maailmanlaajuisia tulevaisuuksia. Kuvio 11 (Systeeminäkökulma: Kaksi maailmaa) kuvaa puolestaan systeemitason äärimäisiä mahdollisuuksia. Jos kaikki kriisiytyy, olemme pulassa. Jos kaikki menee "nopeasti", löydämme itsemme "uudenlaisesta onnelasta".  Suomen haasteet ja mahdollisuudet näissä vaihtoehdoissa poikkeavat toisistaan.

Maailmanjärjestys muuttuu - suunnasta ei ole varmuutta

Maailmanjärjestyksen arvioidaan joutuvan jatkuvaan murrokseen 2010-luvulla. Poliittisten voimasuhteiden muutos muovaa maailmanjärjestystä kun maailmantalouden painopiste liikkuu kohti itää. Maailmanjärjestyksen institutionaaliseen kehitykseen vaikuttaa voimasuhdekehityksen lisäksi arvojen kamppailu niin valtioiden välillä kuin myös niiden sisäisessäkin kehityksessä. Vuosikymmenen suuri kysymys on, eteneekö demokraattinen hallintotapa.

Suomen kansainvälinen asema ja sen ulkopoliittinen toimintakyky kytkeytyvät entistä tiiviimmin Euroopan unionin jäsenyyteen. Vahva globaalihallinta ja tehokas monenkeskisyys säilyvät Suomen tavoitteina. Monimutkaistuva toimintaympäristö vaikuttaa mm. puolustusratkaisujen pohdinnassa. Suomalaisten perinteinen arvo- ja asennemaailma kohtaa toimintaympäristön muutospaineet eikä törmäysten mahdollisuuskaan ole poissuljettu.

Väestökehityksen trendeillä laajat vaikutukset

Maailman väestön määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 6,5 miljardista 7,5 miljardiin. Kasvu tapahtuu Aasiassa ja Afrikassa. Muuttoliikkeen merkitys globaalin väestökehityksen osana kasvaa, ilman maahanmuuttoa Yhdysvaltain ja Euroopan väestön määrä laskee. Ihmiskunnan sosioekonominen rakenne muuttuu, kun kiinnikurovat taloudet saavuttavat entisten teollisuusmaiden elintasoa.   

Suomen väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä 5,6 miljoonaan asukkaaseen. Kansainvälinen väestökehitys samoin kuin väestön ikärakenteen vanheneminen haastavat myös Suomea maahanmuuttopolitiikkaa koskeviin valintoihin. Elinkeinorakenteen muutos suosii keskittyvää aluerakennetta vaikka vastavoimiakin on tunnistettavissa.

Luonto muistuttaa olemassaolostaan - energiaratkaisut suuri kysymysmerkki

Maapallon elämää ylläpitävät ekosysteemit muuttuvat huolestuttavasti. Jos tähänastinen kehitys jatkuu, hyvän elämän edellytykset kaventuvat yhä suuremmalta osalta maa­pallon väestöä. Huolta aiheuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi mm. merten ekosysteemien, makean veden saatavuuden ja kalakantojen heikkeneminen. Kasvava ravinnontuotanto lisää typpi- ja fosforikuormitusta. Suomen biokapasiteetti on henkeä kohden mitaten maailman kahdeksanneksi suurin ja Suomen on mahdollista kehittyä innovatiiviseksi ekosysteemipalvelujen ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edelläkävijämaaksi.  

Maailman energiajärjestelmä on tienhaarassa, kun kulutuksen ja tarjonnan trendit ovat kestämättömiä niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Ihmiskunnan hyvinvointi riippuu jatkossa siitä, miten energiahaasteeseen vastataan. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen edellyttää kasvihuonepäästöjen kääntämistä laskuun 2010-luvulla. Suomi kantaa globaalia ilmastovastuutaan EU:ssa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastomyötäisten teknologioiden ja tuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, esimerkiksi energiatehokkuuden nostamisessa on paljon potentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Väestönkasvu ja taloudellisten aktiviteettien kasvu johtavat maapallon tasolla luonnonvarojen - geologiset raaka-aineet mukaan lukien - kasvavaan kysyntään. Veden, ruoan, biomassan, maan ja muiden perusvarantojen strateginen merkitys kasvaa. Suomelle suuri pinta-ala, runsaat metsä- ja vesivarat ja Fennoskandian laatan mineraalivarat tarjoavat lisääntyviä mahdollisuuksia.

Talous sopeutuu -  osaaminen innovatiivisuuden perusta

Vaikka finanssikriisin jälkeinen toipuminen sisältää epävarmuuksia, maailman taloudellinen integraatio jatkuu perustrendinä myös seuraavien kymmenen vuoden aikana. Talouden suhdanteiden ja rakenteiden muutokset ovat kuitenkin aiempaa nopeampia ja voimakkaampia.

Kehittyvien maiden talouksien avautuminen sekä teknologisen kiinnikuromisen mahdollistama nopea kasvu siirtää edelleen globaalitalouden painopistettä niiden suuntaan. Väestön ikääntymiseen liittyvä huoltosuhteen heikentyminen aiheuttaa kehittyneissä maissa paineita julkisen sektorin kasvattamiseksi ja verojen nostamiseksi, mikä heikentää niiden kansainvälistä kustannuskilpailukykyä..

Uusi tieto on aina vauhdittanut kehitystä, ja trendi vahvistuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Taloudellinen integraatio, globaalitalouden kasvu ja siirtyminen osaamisintensiiviseen tuotantoon ja palveluihin tukeutuu tiedon ja teknologian kehitykseen, vahvaan osaamiseen sekä luovuuteen ja innovaatioihin. Tulevaisuutta luonnehtivat erityisesti erilaiset tieteiden rajapinnoille syntyvät uudet alat, kuten bioteknologiat, tietoon ja kanssakäymiseen sekä elinympäristöön ja energiaan liittyvät ratkaisut. Kehityskulut tarjoavat Suomen kaltaiselle pienelle osaamisintensiiviselle avotaloudelle runsaasti mahdollisuuksia. Perinteiset toimintatavat kuitenkin syrjäytyvät samalla kun uudet, vielä monin osin hahmottumattomat, astuvat asteittain niiden tilalle.

Missä olemme vuonna 2020?

Toimintaympäristökuvauksen toisessa osassa on hahmotettuensimmäisessä osassa esitetyille kehityskuville vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Millaiseksi maailma ja Suomi muovautuvat, jos jotkut muutosvoimista ottavat yliotteen?  Entä jos maailmanjärjestys pirstoutuu ja moninapaistuu? Entä jos talouden gobalisaatio etenee eurooppalaisin arvoin? Entä jos meillä on ekosysteemipalveluja kestävästi hyödyntävä yhteiskunta? Entä jos väestöllinen kehitys käännetään voitoksi? Entä pysyykö monimuotoistunut ja monimutkaistunut yhteiskunta koossa? Näissä pohdinnoissa asetutaan vuoteen 2020, ja mietitään, minkälaisten tekijöiden ja päätösten tulosta tilanne on.

Riitta Kirjavainen ja Martti Myllylä
Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Tulostettava versio