Isaac Newton ja tulevaisuuden mieltäminen

Viime vuosisatojen länsimaisen kulttuurin historia on ollut newtonilaisen ajattelun voittokulkua. Newton suosi järjestystä ja pikku hiljaa olemme alkaneet uskoa, että koko sosiaalisen elämämme perusluonne on järjestys. Aina kun olemme tekemisissä koneen kanssa elämme newtonilaisen maailman oppien mukaan. Kellojen käyttäminen, auton ajaminen tai tehtaiden toimiminen olisi mahdotonta ilman fysiikan periaatteiden noudattamista.

Vaikka newtonilainen ideaali toimii vain hyvin rajallisissa olosuhteissa, siitä on tullut merkittävä ohjaava tekijä niin tieteessä kuin taloudessakin. Ongelmana on, että kun olemme tekemisissä epävarmuuden ja muuttuvan toimintaympäristön kanssa, hyvinkin toimiva koneisto voi osua kokonaan harhaan.

Yritykset ja julkiset organisaatiot ovat nielleet Newtonin opit lähes sellaisinaan. Tässä viiden askeleen ohjelma, miten yrityksiä ja organisaatioita pitäisi johtaa:

• Johda alinta viivaa – ikään kuin rahaa tehtäisiin rahasta muuallakin kuin finanssialalla.
• Tee suunnitelma kaikesta ja hyväksytä suunitelma pomolla tai pomon pomolla.
• Kierrätä johtajia ympäri niin, että ainoa asia mistä he lopulta jotain tietävät on management.
• Kohtele ihmisiä kuin muitakin resursseja, palkkaa ja erota ihmisiä samalla tavalla kuin ostat ja myyt koneita.
• Noudata aina näitä viittä askelta.

Väitän, että näitä periaatteita seuraamalla pystytään tuhoamaan mikä tahansa yritys tai koko toimiala 20 vuodessa. Esimerkiksi käyvät amerikkalainen autoteollisuus, suomalainen metsäteollisuus ja hyvin pian suomalainen matkapuhelinteollisuus.

Tärkeä huomio kuitenkin kuuluu, että kellot, autot ja tehtaat ovat osa ihmisten arkea, tai hienommin ilmaistuna sosiaalista todellisuutta, ei päinvastoin. Kemian nobelisti Ilya Prigogine sanoisi, että “ihmiset toimivat kaukana tasapainosta”. Tämä tarkoittaa, että välillä elämämme on järjestyksessä, välillä kaaoksessa ja usein jossain niiden välissä – aika kompleksisessa tilassa.

Olemme sidoksissa aika–paikka -ympäristöihin. Jokapäiväinen elämämme töissä ja kotona on aina riippuvainen ajasta ja paikasta, missä se tapahtuu. Jos kehitämme kontekstuaalista herkkyyttä elämämme suhteen, johtamisemme saa lisää vaikuttavuutta, koska jotkut päätöksistä toimivat parhaiten järjestyksessä, jotkut ovat hyviä kaaoksessa, ja on niitäkin, jotka sopivat kompleksisiin tilanteisiin. Toisin sanoen tietyt termit, käsitteet tai menetelmät sopivat tietyihin tilanteisiin ja tiettyihin aikajänteisiin.

Kaikki elävät olennot – ihmiset ja organisaatiot, organismit ja ekosysteemit – ovat ainoastaan osittain määriteltyjä ja aina myös osittain avoinna. Mahdollisuus muutokselle on aina läsnä joko piilevänä, odottamassa että joku tai jokin asia aktivoi sen, tai kokonaan uutena asiana, joka tarkoittaa, että vaikka jotain ominaisuutta tai kyvykkyyttä ei ole tällä hetkellä olemassa, se voidaan rakentaa tietyn ajan kuluessa.

Parempi tietoisuus elämäämme ja työhömme liittyvistä tilanteista ja aikajänteistä auttaa meitä näkemään mahdollisuuksia siellä, missä aikaisemmin emme niitä nähneet ja hyödyntämään muutoksia, jotka tapahtuvat ympärillämme.

Mika Aaltonen
Tutkimusjohtaja, Aalto-yliopisto

Tulostettava versio