Tulevaisuuden lukeminen

Vuoden 2010 aikana on tähän mennessä tapahtunut Suomen koko yhteiskuntaan ja myös valtionhallintoon vaikuttaneita asioita, joita minä en ollut ennakoinut saatikka ajoittanut tiettyyn ajankohtaan. Tarkoitan tänä keväänä Euroopan maista Kreikasta alkanutta eurokriisiä sekä Islannin tulivuorenpurkausta ja sen vaikutusta lentoliikenteeseen. 

Asiantuntijat olivat ehkä ennakoineet nämä tapahtumat. Finanssikriisin jälkihoito oli velkaannuttanut entisestään velkaiset valtiot ja niiden kykyä maksaa velkansa alettiin epäillä.

Tulivuorenpurkauksen ajankohdan ennakointi lienee vaikeata. Islannissa olevan Pohjoismaisen vulkanologisen instituutin johtaja sanoi erään ennakoimattoman aikaisemman tulivuorenpurkauksen jälkeen, että he eivät enää anna arvioita siitä, milloin tulivuorenpurkaus tapahtuu. Oliko kuitenkin lentoturvallisuus- tai ilmailualan skenaarioihin sisältynyt mahdollisuus, että tulivuorenpurkaus voi rajoittaa huomattavasti koko Euroopan lentoliikennettä ja välillisesti lähes koko maailman lentoliikennettä?

Usein tuntuu, että asioita ennalta nähneitä alkaa ilmaantua kun jotain odottamatonta on jo tapahtunut. Kyse voi olla siitäkin, ettemme kunnolla kuuntele arvioita joskus epätodennäköisistä tulevista tapahtumankuluista. Saatamme torjua tällaiset arviot liian helposti. Meidän on kuitenkin yritettävä ymmärtää sitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, mutta myös, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa voi olla.

Valtionhallinnossa pitää seurata useita aikarytmejä. Keskeinen rytmi on nelivuotinen eduskunnan vaalikausi. Ministeriöt tekevät tulevaisuuskatsauksia tulevan hallituksen käyttöön. Toinen hyvinkin epäsäännöllinen rytmi on ulkoa ennalta ilmoittamatta tulevat ilmiöt, jotka vaikuttavat hyvin paljon valtion organisaatioiden toimintaan kuten koko yhteiskuntaan. Myös niitä pitäisi oppia jollakin tasolla lukemaan.

Teuvo Metsäpelto
Valtion työmarkkinajohtaja

Tulostettava versio