Hallitus linjasi henkilöstö- ja johtajapolitiikkaa tammikuussa

Hallitus linjasi tammikuussa valtion henkilöstö- ja johtajapolitiikkaa ja päätti henkilöstön aseman järjestämisestä muutostilanteissa.

Valtion henkilöstöpolitiikan keskeisiä linjauksia ovat olleet valtioneuvoston periaatepäätökset valtion henkilöstöpolitiikan linjasta vuodelta 2001, henkilöstön asemasta organisaation muutostilanteissa vuodelta 2006 sekä valtion johtajapolitiikasta vuodelta 2008. Valtioneuvosto on päättänyt näiden periaatepäätösten voimassa olosta edelleen kuluvan hallituskauden loppuun asti.

Vuoden 2001 periaatepäätös on näistä kattavin ja sen erityinen näkökulma on henkilöstön saatavuus kasvavan eläköitymisen ja työvoiman tarjonnan supistumisen oloissa. Päätöksessä kiinnitetään huomiota myös virkamiesetiikan korkeaan tasoon ja arvoihin sekä johtamiseen. Päätöksen sisältö on edelleen hyvin ajankohtainen.

Vuoden 2006 periaatepäätös valmisteltiin henkilöstön aseman järjestämiseksi valtion tuottavuusohjelmasta sekä alueellistamisesta johtuvien organisaatiomuutosten yhteydessä. Tuottavuusohjelman korvaava uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma on käynnistynyt. Aiemmin päätettyjen alueellistamishankkeiden toteutus jatkuu, mutta alueellistaminen ei ole hallitusohjelman painopistealue.

Johtajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös on jatkoa vuoden 2001 päätöksestä alkaneelle johdon ja johtamisen kehittämiselle. Päätöksen mukaisesti valtioneuvosto on arvioinut sen toteutumista vuonna 2011.

Julkisen talouden kiristyminen ja paremman vaikuttavuuden aikaansaaminen pakottaa toiminnan tehostamiseen, organisaatioiden uudelleen järjestelyihin, menosäästöihin ja henkilöstön sopeuttamiseen. Kun ministeriöiden ja virastojen toimintamenomäärärahoista mm. toimitila- ja atk-menojen osuus on entistä suurempi, palkkausmenojen osuus vastaavasti supistuu. Henkilöstömäärä vähenee vuonna 2012 noin 1300 htv:lla edellisvuodesta.

Aiempien linjausten ajantasaistamisen ja täsmentämisen vuoksi hallitus päätti 26.1.2012 uudesta periaatepäätöksestä henkilöstön asemasta organisaatioiden muutostilanteissa sekä täsmensi iltakoulussaan 18.1.2012 eräiltä osin valtion henkilöstö- ja johtajapolitiikkaa.

Hallituksen iltakoulukannanotto

Uuden linjauksen keskeinen henkilöstöpoliittinen viesti on, että julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet edellyttävät henkilöstön siirtymistä joustavasti uusiin tehtäviin valtion sisällä ja myös henkilöstön vähentämistä. Henkilöstön siirtymismahdollisuuksia ja -halukkuutta edistetään osaamista ja ammattitaitoa kehittämällä. Hallinnon kehittämiskeskus HAUS:in roolia valtionhallinnon sidosryhmäyksikkönä hyödynnetään tehostamalla sen koulutus- ja kehittämispalveluiden käyttöä valtionhallinnossa.

Henkilöstön omaehtoinen irtisanoutuminen on virastojen kannalta joissain tilanteissa varteenotettava tapa vähentää henkilöstöä ilman irtisanomista. Irtisanoutumista voidaan edistää harkinnanvaraisella irtisanoutumiskorvauksella, jonka edellytyksiä hallitus muutti eräiltä osin kannanotossaan.

Johtajapolitiikan periaatepäätöksen toteutumisesta tammikuussa 2011 tehdyn ulkopuolisen asiantuntija-arvion keskeinen havainto oli, että valtion ylimmän virkamiesjohdon järjestelmää on tarpeen edelleen kehittää, jotta johto toimisi entistä vahvemmin valtionhallinnon yhteisenä resurssina. Määräaikaisten palvelussuhteiden lisäksi tarvitaan liikkumista tehtävistä toiseen. Tähän tähtäävä muutos tehtiin ylimmän johdon valintaperusteisiin valtiovarainministeriön ohjeella sekä valtioneuvoston ohjesääntöä (VNOS) muuttamalla kesäkuussa 2011, jolloin tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus säädettiin valintaperusteeksi aiemman hallinnonalan tuntemuksen sijaan. Myös muut ylimmän johdon asemaan liittyvät lainsäädännön muutostarpeet selvitetään mukaan lukien määräaikaisuuden perusteet sekä irtisanomisperusteet. Johdon järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi johdon valmennukseen ja uraohjaukseen on panostettava enemmän, mistä syystä valtiovarainministeriön johdon tuen resursseja vahvistetaan nykyisten määrärahojen puitteissa.

Ylimmän johdon lisäksi kaikkien uusien johtajien ja esimiesten suunnitelmallinen perehdyttäminen varmistetaan. Johtajien kehityskeskustelut ja johtamissopimukset vakiinnutetaan. Johtamissopimuksia on tähän mennessä tehty noin 50 etupäässä virastojen päälliköiden kanssa. Sopimuksia tulee tehdä myös ministeriöissä. Sopimuksiin sisällytetään entistä enemmän myös poikkihallinnollisia tavoitteita sekä henkilöstön työhyvinvointitavoitteita.

Uusi periaatepäätös korvaa vuonna 2006 tehdyn päätöksen

Valtioneuvoston 26.1.2012 tekemä periaatepäätös henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa korvaa vuonna 2006 tehdyn samannimisen periaatepäätöksen.  Periaatepäätöksen tarkoituksena on vahvistaa yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnon organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista. Valtiovarainministeriö on antanut periaatepäätöksen soveltamisohjeet, jotka löytyvät ministeriön nettisivulta.

Johtamisen periaatteet muutostilanteissa

Organisaation muutostilanteissa noudatetaan valtion henkilöstöjohtamisen linjauksia ja henkilöstön asema järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lainsäädäntö täydentyi vuoden alussa, jolloin valtion virkamieslain uudet 5a - 5f  pykälät tulivat voimaan. Näissä säännöksissä määritellään henkilöstön asema valtion organisaatiomuutoksissa kuten virastojen yhdistymisessä ja muissa eri virastoja koskevissa muutoksissa. Myös liikkeenluovutusta koskevat säännökset on sisällytetty virkamieslakiin ja niitä sovelletaan aina, kun liikkeenluovutuksen yleiset edellytykset täyttyvät.

Virkajärjestelyä hyödynnettävä

Uudessa periaatepäätöksessä korostetaan aikaisempaa vahvemmin sitä, että tavoitteena on löytää virastoissa avoimeksi tuleviin tehtäviin valtion palveluksessa oleva henkilö, joka on saanut työnantajaltaan oikeudet virkajärjestelytehtävien etsimistä varten. Tämän vuoksi kaikkien virastojen tulee uutta henkilöstöä etsiessään ilmoittaa avoimet tehtävät seitsemän työpäivän ajaksi sähköisen rekrtytointijärjestelmän Helin virkajärjestelyt-toiminnossa. Periaatepäätöksessä edellytetään, että virastot haastattelevat pääsääntöisesti kaikki virkajärjestelyn kautta ilmoittautuneet henkilöt, jotka täyttävät tehtävän kelpoisuus- ja muut vaatimukset. Haastattelu voidaan jättää tekemättä vain perustellusta syystä, esim. jos ilmoittautuneita on niin runsaasti, ettei heitä kaikkia voida tavanomaisen virantäyttömenettelykäytännön mukaan haastatella. Tärkeää on myös, ettei viranhakuilmoituksia julkaista ennen kuin virkajärjestelyyn liittyvät haastattelut on tehty. Viraston on laadittava perustelumuistio, josta käy selville haastateltujen arviointi ja haastattelematta jättämisen syyt. Virasto antaa lisäksi virkajärjestelyssä ilmoittautuneille tiedon ratkaisustaan.

Myös henkilöstön on oltava aktiivinen

Työnantajille määriteltyjen vastuiden lisäksi periaatepäätöksessä tuodaan esiin myös henkilöstön oma vastuu työn jatkumisen turvaamiseksi. Palvelussuhteen jatkumista valtiolla edesauttaa päätöksen mukaan se, että henkilöstö on valmis siirtymään uuteen yksikköön tai uusiin tehtäviin omalla työssäkäyntialueellaan. Tällainen siirtyminen on pääsääntönä myös valtion virkamieslain uudessa 5a-pykälässä. Sen mukaan valtionhallinnon uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin tehtävät siirtyvät. Virka siirretään ilman siihen nimitetyn virkamiehen suostumusta silloin, kun se siirretään virkamiehen työssäkäyntialueella tai toiselta työssäkäyntialueelta virkamiehen työssäkäyntialueelle. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin päähän henkilön asuinpaikasta.

Siirtymisessä noudatetaan työ- ja elinkeinohallinnon säännöksiä ja käytäntöjä. Uudessa päätöksessä korostetaan henkilöstön vastuuta seurata valtionhallinnon virkajärjestelytoiminnossa ilmoitettuja avoimia tehtäviä ja ilmoittautumista omaa ammattitaitoa vastaaviin tehtäviin omalla työssäkäyntialueella. Työnantaja nimeää henkilöt, joita muutos koskee, ja järjestää heille oikeudet virkajärjestelytoiminnon käyttöön. Lähtökohtana on, että nimetyt henkilöt seuraavat virkajärjestelyilmoituksia päivittäin, jos mahdollista. Myös muita työnhakukanavia seurataan, kuten valtiolle.fi ja mol.fi -sivustoja.   

Virastossa muutoshankkeen läpivieminen edellyttää, että organisaatiossa nimetään johtaja, joka vastaa muutoksen toteutuksesta. Lisäksi ministeriöissä ja virastoissa on henkilöstökoordinaattoreita, joiden tehtävänä on tukea muutosten toteuttamista ja henkilöstön sijoittumista uusiin tehtäviin. Ministeriöissä on hallinnonalakoordinaattoreita, jotka johtavat ja koordinoivat koko hallinnonalan henkilöstökoordinaattoritoimintaa. Henkilöstökoordinaattoreilla on oltava riittävät toimivaltuudet koordinaattorin tehtävien hoitamiseen.

Yhtenäiset toimintatavat kaikissa muutoksissa

Periaatepäätöksen mukaisten toimintatapojen tavoitteena on tukea muutoksen kohteena olevan henkilöstön sijoittumista työelämään ja ensisijaisesti valtionhallintoon. Henkilöstön oman siirtymisvalmiuden lisäksi henkilöstön osaamisen laajentaminen on tärkeää, jotta sijoittuminen uusiin tehtäviin onnistuu.

Vuoden 2006 periaatepäätöksessä määriteltyä asteittaista toimintatapaa noudatetaan edelleen henkilöstön tukemisessa muutoksessa. Ensimmäisenä vaihtoehtona on siirtyminen tehtävien mukana uuteen organisaatioon. Jos henkilö ei siirry, hänelle pyritään löytämään tehtäviä nykyisessä toimintayksikössä. Jollei niitä ole tarjottavissa, henkilölle annetaan tarvittavat välineet ja opastus uuden työpaikan etsimiseen valtionhallinnon muusta virastosta omalla työssäkäyntialueella. Asteittaisesta menettelyohjeesta on poistettu vaihe, jossa tehtäviä etsittiin omalta hallinnonalalta ennen koko valtionhallintoa. Kokemusten mukaan tämä vaihe ei aina ole tarpeellinen, minkä vuoksi sen käyttäminen on nyt viraston omassa harkinnassa. 

Periaatepäätöksessä todetaan aikaisempaa selvemmin, milloin sijoittumista edistävä tukeminen päättyy. Näin käy, jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua, vaativuudeltaan vastaavaa työtä omalla työssäkäyntialueellaan. Tukeminen päättyy myös, jos henkilö ei ilmoittaudu virkajärjestelytoiminnossa ilmoitettuihin hänelle sopiviin tehtäviin. Vain poikkeuksellisesti tukemista voidaan jatkaa tämän jälkeen, jos siihen on  perusteltu syy.

Tavoitteena on, että taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvat irtisanomiset voidaan rajoittaa koskemaan mahdollisimman pientä henkilömäärää noudattamalla periaatepäätöksessä määriteltyjä toimintatapoja palvelussuhteiden jatkuvuuden turvaamiseksi.

Ministeriöillä ohjausvastuu omalla hallinnonalallaan

Virastojen lisäksi kullakin ministeriöllä on vastuu omalla hallinnonalallaan huolehtia henkilöstön sijoittumisesta. Käytännössä ministeriöiden vastuu tarkoittaa ohjausvastuuta, huolehtimista hallinnonalan virastojen ja muiden ministeriöiden välisestä riittävästä yhteistyöstä ja henkilöstökoordinaattoritoiminnan johtamista hallinnonalalla. Henkilöstön sijoittumista voidaan edistää myös ministeriöiden ja virastojen välisellä muulla yhteistyöllä ja tietojenvaihdolla.

Periaatepäätöksessä luetellaan esimerkinomaisesti henkilöstön tukitoimia, joita muutoksissa käytetään. Näihin kuuluvat virkasiirrot, uudelleen kouluttaminen, virkavapaus, joustavat työaikajärjestelyt, tietotekniikan hyödyntäminen, kannustimet henkilöstön hakeutumiseen muiden työnantajien palvelukseen ja riittävät henkilöresurssit tukitoimien järjestämiseen.

Luettelossa mainitaan myös irtisanoutumiskorvaus, jonka edellytykset ovat erillisessä valtiovarainministeriön päätöksessä "Muutosten johtaminen ja muutosturva valtionhallinnossa". Korvaus maksetaan viraston toimintamenomäärärahoista valtiovarainministeriön luvalla. Irtisanoutumiskorvauksen käytön lisäämiseksi myöntöperusteita on väljennetty siten, että lupa korvauksen maksamiseen voidaan myöntää jo muutosprosessin alkuvaiheessa, kun yt-menettely on aloitettu. Työssäoloehtoa on lyhennetty viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Korvauksen enimmäismäärää on nostettu neljän kuukauden palkkaa vastaavasta määrästä kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan määrään. Korvaus on porrastettu palvelusaikaan perustuvan irtisanomisajan perusteella niin, että se vastaa vähintään neljän kuukauden palkkaa.

Tukitoimet hyvä käynnistää ajoissa

Tukitoimien käynnistäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa edistää muutoksen toteuttamista. Muun muassa uudelleensijoittumisvalmennus on yksi keino kannustaa henkilöstöä uuden työn löytämiseen. Tässä valmennuksessa on hyvä käyttää tarjolla olevia työ- ja elinkeinohallinnon palveluja. Myös muita palveluja on tarjolla muutostilanteisiin ja niitä on suositeltavaa käyttää muutostilanteissa.

Valtiokonttorin yhteydessä toimiva valtion henkilöstöpalvelut -yksikkö tukee virastoja henkilöstön siirtymisessä ja uudelleensijoittamisessa muun muassa uraneuvonnalla ja uudelleenkoulutuksella. Yksikkö perustettiin määräaikaisena järjestelynä, mutta sen toiminta on tarpeen varmistaa hallituskauden loppuun asti. Valtiokonttorin toimintamenomäärärahoista varataan yksikön tarvitsema rahoitus. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tarjoamat palvelut ovat ministeriöille ja virastoille tärkeä tuki henkilöstön uudelleensijoittamisessa. Yksikkö ylläpitää myös henkilöstökoordinaattoriverkostoa.

Muutoksen tukemista koskevat keinot sisältyvät edellä mainittuun valtiovarainministeriön päätökseen muutosten johtamisesta ja muutosturvasta valtionhallinnossa. Irtisanoutumiskorvausta koskevien muutosten lisäksi päätöksessä on tietoa Valtion henkilöstöpalvelut -yksiköstä, henkilöstökoordinaattoreista ja valtionhallinnon Heli-järjestelmästä. Käytettävissä olevia tukitoimia esitellään VM:n päätöksessä tarkemmin kuin VN:n periaatepäätöksessä.

Asko Lindqvist ja Kirsi Äijälä
VTML

Tulostettava versio