Aloittelijasta senioriasiantuntijaksi

"Asiantuntijaksi aina kasvetaan, ei synnytä" on Harvard Business Reviewista (July-August 2007) lainattu motto, joka kuvaa hyvin valtiovarainministeriön asettaman HEKUMA-työryhmän ehdotuksia. Työryhmä on laatinut ns. kolmiuramallin asiantuntijan kehitys- ja urapoluiksi valtionhallinnossa. Malli sisältää asiantuntijoiden ja asiantuntijatehtävien kehittämistä, hyvän asiantuntijan tunnusmerkkejä ja periaatteita siitä, miten asiantuntijoiden kehittymistä tulee tukea ja asiantuntijatehtävien arvostusta lisätä.

Työryhmän työ oli jatkoa työryhmän ensimmäiselle vaiheelle, jonka tuloksena laadittiin henkilöstön kehittämisen periaatteet ja tavoitteet valtionhallinnossa. Valtion työmarkkinalaitoksen näkemyksen mukaan henkilöstön kehittäminen tulee ottaa osaksi toimintayksiköiden ohjausta siten, että työryhmän esittämä tavoitetaso toteutuu koko hallinnossa viimeistään vuonna 2012 (VM 4/01/2007).

Asiantuntijoiksi voidaan määritellä kaikki ne henkilöt, joilla on korkeatasoista tietoa tai taitoa jostakin asiasta. Lisäksi määritelmään tulee sisällyttää vaatimus asiantuntemuksen jatkuvasta syvenemisestä ja laajenemisesta sekä tietojen ja taitojen hyödyntämisestä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiantuntijuus ei ole sidottu muodolliseen koulutukseen tai työkokemukseen.

Kehittymistä tuettava

Työryhmä katsoo, että asiantuntijatehtävien tulee olla houkuttelevia ja valtion on työnantajana tarjottava joustavia urapolkuvaihtoehtoja ja selkeitä kehittymismahdollisuuksia. Tämä edellyttää käytännössä myös sitä, että henkilöstöjohtamisen perusta on kunnossa. Osaamista on johdettava toimintalähtöisesti ja työyhteisöjen on oltava kehittäviä ja innostavia. Työryhmän analyysit ja johtopäätökset kiteytyivät seuraavasti:

• Valtionhallinnossa tulee omaksua ns. kolmiuramalli, jonka mukaan asiantuntijatehtävien ja johtamistehtävien välimaastossa on erilaisia projektijohtamistehtäviä. Näitä on hyödynnettävä suunnitelmallisesti asiantuntijoiden kehittymisessä.
• Asiantuntijuuden kehittäminen on sekä asiantuntijatyön että asiantuntijoiden kehittämistä. Asiantuntijatehtävät ovat parhaimmillaan mielekkäitä ja soveltuvia kokonaisuuksia.
• Hyvältä asiantuntijalta edellytetään asiantuntijuuden lisäksi aikaansaavuutta, työnhallintaa, yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa kehittymistä.
• Asiantuntijana kehittymiseen liittyy olennaisesti asteittain syvenevä ongelmanratkaisu ja asiantuntijuuden jatkuva laajeneminen ja syveneminen. Keskeistä kehityksessä aloittelevasta asiantuntijasta senioriasiantuntijaksi on kasvaminen ja vaikuttaminen asiantuntijayhteisöön ja -kulttuuriin.
• Asiantuntijan kehityspolku on osa henkilön elämänkaarta. Kehittymisessä tulee ottaa huomioon elämänvaiheet ja -tilanteet ja eri elämän osa-alueiden yhteensovittaminen.
• Toimintayksiköiden tulee tarjota asiantuntijoille kehittymismahdollisuuksia ja tukea heitä heidän urillaan. Ensisijainen vastuu kehittymisestään on kullakin yksilöllä itsellään.
• Valtion tulee työnantajana lisätä vaativien asiantuntijatehtävien arvostusta ja palkitsevuutta myös palkkauksellisesti.
• Asiantuntijoiden kehittämisen periaatteiden sekä kehitys- ja urapolkujen tulee olla avoimesti esillä ja työyhteisöjen hyväksymiä.

Mallista käytännön urapolkuihin

Työryhmän ehdotusten pohjalta valtiovarainministeriö käynnistää lähiaikoina tukihankkeen, johon kutsutaan mukaan toimintayksiköitä soveltamaan laadittua kehitys- ja urapolkumallia. Pilottihankkeiden tehtävänä on muun muassa rakentaa konkreettisia urapolkuja ottaen huomioon sekä toimintayksiköiden että koko valtionhallinnon näkökulma. Pilottien yhteisenä tehtävänä on myös selvittää mahdollisuuksia edistää asiantuntijoiden vuorovaikutusta muun muassa erilaisten kehittämisohjelmien ja foorumien avulla.

Ari Holopainen
Neuvotteleva virkamies, VTML, työryhmän puheenjohtaja

Tulostettava versio