Esimiehen toiminta perusta arvoprosessin onnistumiselle

Valtionhallinnossa virkamiesetiikkaa on useiden vuosien ajan kehitetty kannustamalla toimintayksiköitä arvolähtöiseen työskentelyyn. Kesäkuussa 2007 julkaistussa Arvot virkamiehen arjessa -selvityksessä VTM Mirva Peiponen tutki, millaista hedelmää vuosien työ arvolähtöiseen työskentelyyn kannustamiseksi on tuottanut, kokevatko virkamiehet edelleen samat arvot tärkeiksi toiminnassaan ja miten arvot näkyvät virkamiesten arjessa.

Selvityksen aineiston kerättiin postikyselyllä, joka lähettiin 177 valtion keskushallinnon toimintayksikölle. Kyselylomakkeita palautui 642 ja ne jakautuivat melko tasaisesti ylimmän johdon, keskijohdon ja henkilöstön edustajien kesken.

Kyselyyn vastanneista virkamiehistä 60 % toi julki, että viimeisen viiden vuoden aikana valtionhallinnon arvot ovat kokeneet muutoksia. He kokivat, että valtion uusittu palkkausjärjestelmä on entisestään kiristänyt tehokkuus- ja tuloksellisuusvaatimuksia. Toisaalta vastaajat myös huomauttivat, että tämä on ihan oikein, sillä "veronmaksajien euroja ei riitä loputtomasti tuhlattavaksi". Myönteisinä muutoksina vastaajat näkivät avoimuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden korostumisen.

Arvot virkamiesten arjessa

Selvityksessä valtionhallinnon tärkeimmiksi arvoiksi mainittiin mm. luotettavuus, laatu ja asiantuntemus, avoimuus ja riippumattomuus. Kyselyyn osallistuneista kaksi kolmasosaa uskoi, että valtionhallinnon toiminta vastaa tärkeimmiksi mainittuja arvoja melko hyvin. Vastaajista seitsemän prosenttia koki arvojen kuitenkin toteutuvan huonosti. Heidän mielestään arvoista heikoimmin toteutuivat ennakoivuus, yhteistyökykyisyys sekä palvelu- ja asiakaslähtöisyys. Erityisesti henkilöstön edustajat kokivat, että myös avoimuus, luotettavuus ja tasa-arvo toteutuvat heikosti arjen käytännöissä.

Toimintayksiköt ovat edistyneet omassa arvoprosessissaan melko hyvin. Vastaajista 84 % ilmoitti, että omassa toimintayksikössä yhteiset arvot on määritelty. Heistä hieman yli puolet (56 %) koki, että nämä arvot myös kuvaavat hyvin arjen toimintaa. Mutta edelleen on vielä myös toimintayksiköitä, joissa arvot koetaan irrallisena osana toimintaa. Arvojen tulisi kuitenkin olla perusta virkamiesten jokapäiväiselle työlle ja päätöksenteolle ennen kuin virkamiesetiikkaa voidaan pitää korkeatasoisena.

Mitä useammin virkamieseettisistä periaatteista keskustellaan henkilöstön koulutuksessa, sitä selkeämmäksi ne muuttuvat. Arvojen tulisi olla saumaton osa muuta toimintayksikön toimintaa: toimintastrategiaa, tulos- ja kehtityskeskusteluja, palkkausjärjestelmää jne. Toimintayksiköissä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että voidaan sanoa arvojen olevan avoitteiden saavuttamista edistäviä työkaluja.

Esimiehen toiminta on arvoprosessin ydin

Selvityksen mukaan johdon esimerkki on tehokkain keino vaikuttaa virkamiesetiikan kehittämiseen. Vastauksista kävi ilmi, että esimiehet jakautuvat kahteen ryhmään:

1) Esimiehiin, joille arvot ja eettiset periaatteet olivat muusta toiminnasta irrallinen, pakollinen osa ja vain hienoja sanoja juhlapuheissa: on tärkeämpää keskittyä strategian toimeenpanoon sekä tavoitteiden saavuttamiseen.

2) Esimiehiin, jotka korostivat arvojen olevan jokapäiväisen toiminnan ja päätöksenteon apuväline. Ne ohjaavat toimintaa virkamieseettisten periaatteiden suuntaisesti kohti toimintayksikön tavoitteita sekä kansalaisten ja sidosryhmien tarpeita.

Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, onko toimintayksikössä hyväksyttävää tuoda esiin eettisiä epäkohtia ja kuinka esimies niihin reagoi. Näiden havaittiin olevan riippuvaisia toisistaan. Vaikka arvoprosessiin olisi toimintayksikössä käytetty paljon aikaa ja virkamieseettisistä asioista keskusteltu perusteellisesti, vasta havaittujen epäkohtien ratkaistutavat kertovat, miten hyvin arvot on otettu osaksi jokapäiväistä työtä.

Johtamisen kehittämisestä on keskusteltu paljon. Johdon kehittämisen strategialla, valtionhallinnon muutosjohtamisen valmennusohjelmalla sekä Tulevaisuuden johtaja -ohjelmalla pyritään varmistamaan suunnitelmallinen johdon kehittäminen. Tavoitteena on myös auttaa johtoa uusien toimintamallien ja organisaatiorakenteiden sekä työkalujen kehittämisessä tulevaisuuden haasteita ajatellen.
Kyse on siitä,

1. mihin olemme matkalla,
2. millaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta voimme tuottaa kansalaisten tarvitsemat palvelut ja
3. kuinka tässä prosessissa onnistutaan.

Kysymys on yhteisistä toimintatavoista ja arvoista, joiden avulla luodaan arjen toimintamalleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimiesten toiminnan kehittämisen perustan täytyy siis olla virkamiesetiikassa ja arvojen mukaisessa toiminnassa.

Keskustelua ja koulutusta myös henkilöstölle

Arvot virkamiehen arjessa -selvityksen yksi keskeinen tulos oli, että esimiesten lisäksi myös henkilöstö tarvitsee keskustelua ja koulutusta pystyäkseen muovaamaan omaa arjen toimintaansa ja päätöksentekoaan arvojen mukaiseksi. Viidesosa virkamiehistä toi esille, että omassa toimintayksikössä tarvittaisiin ulkopuolista koulutusapua ja tukea virkamieseettisten kysymysten esiin nostamisessa ja arvoprosessin edistämisessä. Tarvetta olisi kouluttajalle, joka osaisi antaa käytännön neuvoja esimiehille ja henkilöstölle siitä, miten voidaan edistää arvoprosessia, lisätä sisäistä viestintää, keskustelua ja avoimuutta sekä parantaa yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Haasteena sukupolvenvaihdos

Virkamiesten sukupolvenvaihdos on kiihtynyt. Se asettaa haasteita myös virkamiesten osaamisen ja vastuullisuuden varmistamiselle. Yksi kyselytutkimukseen osallistuneista kuvasi tätä seuraavasti: "On olemassa kahdenlaisia virkamiehiä: virkamiehiä ja niitä, jotka ovat täällä vaan töissä". Ensimmäisellä ryhmällä vastaaja tarkoitti vanhempaa virkamiessukupolvea, joka on jo hyvin nuorena omaksunut vastuunsa julkisen vallan käyttäjänä. Toisella hän viittasi nuorempaan virkamiessukupolveen, jolle virkavastuuta tärkeämpää on toiminnan tehokkuus, tuottavuus ja individualistinen toimintatapa. Tällä on merkitystä, kun puhutaan virkamieseettisten periaatteiden toteutumisesta valtionhallinnon toiminnassa. Lisäksi se on iso haaste valtionhallinnon toimintakulttuurin yhtenäisyydelle.

Keskustelun ja arvokoulutuksen lisäksi tarvitaan myös perehdyttämistä ja koulutusta varsinaisesta virkavastuusta sekä virkamieseettisten periaatteiden merkityksestä. Yhtenäisen toimintakulttuurin saavuttamisen tulee olla valtionhallinnon keskeinen tavoite. Sen avulla voidaan täyttää paremmin valtiolle asetetut tehtävät, lisätä toiminnan ennustettavuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa valtionhallinnon vakautta ja asemaa työnantajana.

VTM Mirva Peiponen

Tulostettava versio