Esimieskoulutus akateemisessa työympäristössä

Yliopistomaailmassa tapahtuvat jatkuvat muutokset, kuten kansainvälistyminen, rakenteellinen kehittäminen, tutkintorakenneuudistus sekä uusi palkkaus- ja lähiesimiesjärjestelmä aiheuttavat paineita esimiestyöhön. Juuri esimiesten tehtävänä on varmistaa hyvät ja tulevaisuuteen luotaavat työskentelyolosuhteet. Esimieskoulutuksen organisoiminen monenlaisten toimintojen ja muutosten kiireisessä maailmassa onkin hyvin haastava tehtävä.

Helsingin yliopiston henkilöstökoulutusta järjestävään Koulutus- ja kehittämisyksikköön on tullut viestiä laajemman esimieskoulutusohjelman tarpeesta. Tästä johtuen Helsingin yliopisto teetti loppuvuodesta 2006 yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa selvityksen siitä, millaista esimieskoulutusta keskijohdon esimiehille on hyvä organisoida. Asiaa lähdettiin selvittämään haastattelemalla Helsingin yliopiston esimiehiä ja lähettämällä lomakekysely heidän alaisilleen. Haastatelluista suurin osa oli yliopiston hallinnosta ja muista tukitoiminnoista. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä heistä oli noin neljäsosa.

Selvityksen tekivät professori Soili Keskinen Turun yliopistosta ja KTT Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulusta. Selvityksen pohjalta tehty Esimieskoulutuksen tarve ja motiivit akateemisessa työympäristössä -raportti kertoo erityisesti keskijohdon esimiesten tilanteesta, heidän motiiveistaan ja koulutustarpeistaan. Lisäksi selvityksestä löytyy alaisten näkemyksiä siitä, millaista koulutusta esimiehet tarvitsevat.

Keskinen ja Paalumäki toivat raportissa esille useita välttämättömiä esimieskoulutuksessa käsiteltäviä sisältöjä. Näitä ovat esim. seuraavat:

• johtaminen viestinnällisenä toimintana
• talousasioiden hallinta ja resurssien säätely
• yliopiston toimintatapojen, säädösten ja vastuiden tunteminen
• esimiehen toimintakentän tunnistaminen
• kehityskeskusteluprosessin hallinta
• palautteen antamisen valmiudet
• muutosten johtamisen valmiudet
• ihmisten johtamisen menetelmät sisältäen motivoinnin, palkitsemisen, urakehityksen, työnjaon organisoinnin ym. kysymykset
• konfliktien hallinta
• työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen
• henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmien hallinta ja rekrytointi.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämisyksikön tekemää esimieskoulutusohjelman suunnitelmaa tarkennettiin raportin pohjalta keväällä 2007. Tämän jälkeen toteutettiin koulutuspalvelun tarjoajien kilpailuttaminen, joka saatiin päätökseen kesäkuussa. Koulutusohjelman täytäntöönpanon suunnittelu alkoi uuden yhteystyökumppanin TalentPublicHaus Oy:n kanssa välittömästi.

Kiinnostus koulutukseen suurta

Esimieskoulutusohjelmalle oli ilmeisesti selkeä tarve, sillä hakijoita osoittautui olevan paljon enemmän kuin aloituspaikkoja. Nyt syyskuussa alkava 26 henkilön ryhmälle suunnattu esimieskoulutusohjelma rakentuu neljästä kaksipäiväisestä moduulista. Ensimmäinen moduuli koostuu henkilöstö- ja taloushallinnon päivistä. Tässä moduulissa kouluttajina ovat yliopiston sisäiset asiantuntijat ja asioita käsitellään aina strategian jalkauttamisesta käytännön kysymyksiin.
Toisessa moduulissa käsitellään esimiestyön onnistumisen edellytyksiä perustehtävän ja toimivan työyhteisön rakentamisen näkökulmasta. Toisen moduulin lähiopetuspäivien välillä osallistujilla on mahdollisuus osallistua ns. 360° Insight johtamisarvioon, jonka tulosten pohjalta käydään henkilökohtainen palautekeskustelu. Tämän perusteella osallistujat tekevät henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman, joka toimii osallistujan apuvälineenä koulutusohjelman edetessä.
Kolmannessa moduulissa keskitytään henkilöjohtamiseen ja rekrytointiin, neljännessä puolestaan kehitys- ja palkkakeskusteluihin. Keskisen ja Paalumäen raportissa tuli esille laaja kirjo johtamiseen liittyviä haasteita ja koulutustarpeita, jotka on sisällytetty näihin koulutusohjelman eri moduuleihin.

Keväällä 2008 alkava toinen koulutusohjelma on toistaiseksi suunniteltu samalle pohjalle kuin ensimmäinen. Tarvittaessa sitä tullaan kuitenkin muokkaamaan ensimmäisen koulutusohjelman palautteiden perusteella. Tämän kahdeksanpäiväisen koulutusohjelman lisäksi esimiehille tarjotaan tarpeen mukaan myös muita teemoja, kuten työhyvinvointiin ja konfliktien hallintaan liittyviä koulutuksia.

Koulutusohjelman haasteena on vastata akateemisen työympäristön kiireisten esimiesten laajaan koulutustarpeeseen tehokkaasti ja tarpeeseen tulevien teemojen kautta. Esimieskoulutusohjelma on kuitenkin vain eräs, mutta ei yksinään riittävä elementti johtamisosaamisen vahvistamiseksi. Muitakin oppimisen menetelmiä on yliopiston esimiehille tarjolla ja niitä tehdään tunnetuksi koulutuksessa. Ajatuksena on myös, että kiinteä osallistujaryhmä toimii tarpeelliseksi koettuna vertaisryhmänä ja kannustaa esimiehiä rakentamaan vastaavia esimiestyöskentelyä tukevia ryhmiä omissa yksiköissään. Esimieskoulutusohjelman ja sen eri tukimuotojen keskeisenä tavoitteena on antaa esimiehille sekä tietoa että voimavaroja ja auttaa kokemaan myös johtaminen mielekkäänä haasteena akateemisessa työympäristössä.

Opri Salminen
Helsingin yliopisto

Tulostettava versio