Talousarvioesitys 2008:

Henkilöstöjohtamisen ja työelämän kehittäminen varmistavat valtion yksiköiden toimintakyvyn

Hyvällä henkilöstöjohtamisella ja työelämän kehittämisellä varmistetaan valtion toimintayksiköiden palvelukyky sekä keskus- ja aluehallinnon uudistusten ja kehittämisohjelmien, kuten tuottavuustavoitteiden, toteutuminen.

Suomen taloudellinen kehitys on pysynyt viime vuodet selvästi parempana kuin euroalueella keskimäärin. Yleiset edellytykset näyttävät pysyvän suotuisina myös vuonna 2008. Luottamus talouskehitykseen on monilta osin vahvaa ja perustekijät kasvua tukevia, mutta resurssirajoitteet ja työvoimakapeikot uhkaavat kasvua aiempaa enemmän. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia helpottamaan tarvitaan suurempaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta työllisyysasteen kohottaminen on välttämätöntä.

Julkisten menojen kasvua hillitään vaalikauden yli ulottuvalla, menojen kasvua rajoittavalla menokehyksellä sekä parantamalla tuottavuutta kunta- ja palvelurakennehankkeen sekä valtion tuottavuusohjelman avulla. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita.

Tuottavuuden lisääminen välttämätöntä

Työvoiman kokonaismäärä kääntyy laskuun samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rekrytointitarvetta kaikilla aloilla. Jos julkiset organisaatiot tuottavat nykyiset palvelut ja ikärakenteen muutoksen takia tarvittavan palvelujen lisäyksen tulevaisuudessakin nykyisessä laajuudessa itse eikä tuottavuus lainkaan parane, julkinen sektori tarvitsisi palvelukseensa jo lähivuosina vähintään joka toisen työmarkkinoille tulevan nuoren. Tällainen kehityskuva on koko kansantalouden kasvuedellytysten turvaamisen kannalta vaarallinen. Julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen on tämän takia välttämätöntä.

Hallitus on päättänyt toteuttaa 23.3.2006 valtiontalouden kehyspäätöksen mukaiset toimeenpanovaiheessa olevat tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. Näiden toimenpiteiden tulee vähentää valtionhallinnon työvoimatarvetta noin 9 600 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä. Lisäksi hallitus käynnistää uusien tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden suunnittelun. Niistä hallitus päättää kevään 2008 kehyspäätöksessä.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttamisen seurauksena valtion henkilöstömäärä vähenee vuodesta 2007 vuoteen 2008. Tavoitteena on, että työvoimantarve olisi noin 2 200 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna 2007. Kehyspäätöksen perustana oleva, tuottavuuden parantamiseen perustuva valtion henkilöstön vähentämistavoite vuodesta 2005 vuoteen 2008 on yhteensä 3 323 henkilötyövuotta. Hallitus käsittelee tuottavuusohjelman etenemistä syksyllä 2007. Mikäli hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen, aikataulu tai vaikutus henkilöstötarpeeseen poikkeaa suunnitelmista, hallitus päättää korjaavista toimenpiteistä.

Hyvä henkilöstöjohtaminen avainasemassa

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee vuonna 2008 noin 120 000 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat noin 5,3 miljardia euroa. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan lähtökohtana on, että henkilöstöjohtaminen on osa kokonaisjohtamista kaikilla tasoilla. Valtiokonsernin henkilöstöjohtamisen linjaukset integroidaan keskeisiin ohjausprosesseihin. Hyvällä henkilöstöjohtamisella ja työelämän kehittämisellä varmistetaan valtion toimintayksiköiden palvelukyky ja keskus- ja aluehallinnon uudistusten sekä kehittämisohjelmien, kuten tuottavuustavoitteiden, toteutuminen.

Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutuminen ovat olennaisen tärkeitä muutosten onnistuneessa toteutuksessa. Henkilöstön asemaa organisaatioiden muutostilanteissa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen liittyen valtiovarainministeriö on linjannut henkilöstön kehittämisen periaatteet ja tavoitteet valtionhallinnossa. Ministeriö on myös käynnistänyt laajamittaisen Finwin - Uudistuva valtionhallinto - Uuteen johtajuuteen -ohjelman, jolla tähdätään muutosjohtamisen prosessien ja toimintatapojen uudistamiseen, tarkistamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Laajassa yhteistyössä valmistellun valtionhallinnon ylimmän johdon uudistuksen tavoitteena on parantaa johtamisen laatua ja tuloksellisuutta voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskushallinnon rakenteelliset muutokset, hallitusohjelman poikkihallinnollisten tavoitteiden toteuttaminen ja ylimmän johdon lisääntyvä poistuma edellyttävät aikaisempaa enemmän ylimmän johdon ammatillisuutta ja sitoutumista valtiokonsernin yhteisiin tavoitteisiin.

Uuden sopimuksen palkantarkistuksia ei ole ennakoitu esityksessä

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2005 - 2007 ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan vuonna 2007 sopimusten soveltamisesta johtuen 1,1 prosenttia. Valtion palkkausjärjestelmät on uudistettu lähes kattavasti. Niiden käyttöönotto lisää palkkausmenoja menokehyksissä ennakoidun mukaisesti. Uuden sopimuskauden palkantarkistuksia ei ole ennakoitu vuoden 2008 talousarvioesityksessä.

Valtion palkkakilpailukyvyn parantamiseksi valmistellaan palkkausten tarkistamista syksyllä 2007 työnantajapäätöksin siten, että siihen käytettäisiin valtiohallinnossa kokonaisuudessaan yksi prosentti palkkausmenoista. Tämän edellyttämät lisämäärärahatarpeet käsitellään vuoden 2007 syksyn lisätalousarvioesityksen ja vuoden 2008 talousarvion täydennysesityksen yhteydessä.

Leena-Maija Jyllikoski
VM,viestintä

Tulostettava versio