Valtiotyönantaja 3/2007 < Artikkelit < Valtiolla hyviä kokemuksia IIP:n soveltamisesta
Säteilyturvakeskuksen, Länsi-Uudenmaan verotoimiston ja Valtiokonttorin Riski- ja vakuutuspalvelujen mielestä Investors in People -kehittämismalli toimii hyvin ja on tullut jäädäkseen. Valtion ja kuntien pilottiorganisaatiot ovat testanneet IIP-mallia TYKESin ja Työsuojelurahaston rahoituksen tuella noin vuoden ajan. Valtion pilotit kertoivat kokemuksistaan 6.6.2007 Säätytalossa pidetyssä seminaarissa.
Investors in People, IIP on kehittämismalli, joka ohjaa hyvään henkilöstöjohtamiseen. Se on tehokas strategian toteuttamisen työkalu, jota käytetään jo yli 70 maassa kymmenissä tuhansissa yrityksissä ja julkisyhteisöissä.
Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto korosti Säätytalon seminaarissa, että toiminnan ja organisaatioiden kehittämistyötä on tehtävä pitkäjänteisesti ja yhdessä koko henkilöstön kanssa. Työssä tarvitaan uusia osallistavia menetelmiä, joilla tuetaan yhdessä oppimista. Erityisesti valtionhallinnossa on tarvetta uusille menetelmille, kun se kohtaa monia toimintaympäristön muutoksesta ja valtionhallinnon uudistamisesta johtuvia haasteita.
Rautatieviraston henkilöstöpäällikkö Petri Lumijärvi esitteli seminaarissa IIP-kehittämismallia, sen periaatteita ja indikaattoreita. Hän kävi myös läpi IIP-kehittämismallin yhtäläisyyksiä ja eroja muiden laatujärjestelmien, kuten EFQM:n ja ISO 9000 -standardien kanssa. Lumijärvi toimi myös Valtiokonttorin hankkeen IIP-neuvonantajana. Hän valmistelee parhaillaan Kaiku-kehittäjille tarkoitettua "kevyt-IIP:tä", jonka avulla kehittäjät voivat käsitellä työyhteisönsä eri osa-alueita.
IIP-malli taipuu moneksi
Säteilyturvakeskus (STUK) lähti pilottiorganisaatioksi hakemaan täydennystä jo tehdyn Terve Organisaatio -kyselyn tuloksiin ja saamaan uutta sisältöä henkilöstön kehittämissuunnitelmille, kertoi kehittämispäällikkö Airi Kannisto. Tavoitteina oli mm. selkeyttää perustehtävää, mitata toiminta-ajatuksen, strategian ja arvojen tuntemusta ja soveltamisen tasoa, parantaa tiedonkulkua ja sisäistä viestintää sekä tarkentaa esimieskoulutuksen tavoitteita.
Loppuarvioinnin perusteella STUKin uusi tapa päivittää organisaation strategia ja käsitellä osaamiskartoituksia ovat onnistuneita. IIP:n myötä päätettiin, että STUKissa otetaan käyttöön yhtenäinen ja ohjeistettu tapa nuorempien työntekijöiden valmentamiseksi ja esimiesten kehittämisessä keskitytään henkilöstö- ja muutosjohtamiseen. Kanniston mukaan STUKin IIP-hankkeella on ollut erittäin paljon vaikuttavuutta ja IIP toimii hyvin kehittämistyön suuntaajana.
INTO-ryhmä jatkaa VK:ssa
Valtiokonttorin (VK) Riski- ja vakuutuspalveluiden linjanjohtajan Jyri Tapperin mukaan IIP-pilottiin osallistumisen motiivina oli löytää menetelmä, jonka avulla voi arvioida strategisten linjausten omaksumista henkilöstön keskuudessa. Tavoitteena oli myös saada tietoa mallin soveltumisesta vakuutusalalle, Valtiokonttoriin laajemminkin ja työnantaja-asiakkaiden tarpeisiin. Riski- ja vakuutuspalveluissa tehdyssä alkukartoituksessa nousi esiin tarve lisätä mm. esimieskoulutusta, palautteen saamista, arvostusta ja osaamisen hallintaa.
Hankkeen loppuraportissa todettiin, että henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa omiin ja ryhmän tavoitteisiin toteutui hyvin. Sekä esimiehet että henkilöstö pystyvät osoittamaan toiminnan kehittymistä ja käynnissä oleva esimieskoulutus on näkynyt päivittäisessä työskentelyssä. Tapperin kokemuksen mukaan IIP tuo henkilöstöfokuksen voimakkaasti mukaan normaaliin laatujohtamiseen.
Valtiokonttorin Riski- ja vahinkopalveluissa IIP-työtä vie jatkossa eteenpäin henkilöstöstä koottu INTO-ryhmä, joka valvoo kehityshankkeiden etenemistä ja jonka edustaja on Riski- ja vakuutuspalveluiden johtoryhmässä.
Uudenmaan verotoimistostako ensimmäinen IIP-sertifioitu valtion organisaatio?
Länsi-Uudenmaan verotoimistossa on käynnissä organisaatiomuutos, jossa kolme Uudellamaalla sijaitsevaa verotoimistoa yhdistyvät yhdeksi Uudenmaan verotoimistoksi. Verojohtaja Ari Mäkelä kertoi, että alkukartoituksen perusteella kehittämiskohteiksi nousivat mm. strategian selkeyttäminen, kehittämistoiminnan selkeämpi tavoiteasetanta, kannustaminen parempaan suoritukseen, palautteenantojärjestelmät ja perehdyttäminen.
Mäkelän mukaan IIP-hanke on vastannut hyvin tavoitteeseensa ja toiminut viitekehyksenä organisaatiomuutoksessa. Erityisesti hankkeen yhteydessä tehty strategisten roolien määrittely on osoittautunut merkittäväksi hyödyksi. Investors in People -periaatteiden soveltaminen organisaatiossa jatkuu ja vuoden 2008 alusta syntyvä Uudenmaan verotoimisto on mahdollisesti ensimmäinen IIP-sertifioitu valtion organisaatio.
IIP-kehittämishankkeet onnistuivat hyvin kaikissa pilottiorganisaatioissa. Kehittämistä löytyy silti edelleen ja työ jatkuu. Investors in People -kehittämismalli ei olekaan projektinomaisesti käytettävä työkalu. Se on kehys pysyvään tapaan toimia. Pilotit kertoivatkin IIP:n tulleen jäädäkseen.
Päivi Lanttola, neuvotteleva virkamies
VTML
Valtion työmarkkinalaitos
www.vm.fi/vtml