Naisten urakehitystä edistävän työryhmän työ käynnistynyt

Naisjohtajuutta valtiolla edistävä työryhmä etsii sopivaa keinovalikoimaa naisten urakehityksen parantamiseksi. Ryhmä on pohtinut paljon sitä, miten naiset saataisiin rohkaistua hakeutumaan ennakkoluulottomasti vaativampiin tehtäviin.

Ministeri Mari Kiviniemi asetti maaliskuussa osana hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa naisten urakehitystä ja naisten sijoittumista valtionhallinnon johtotehtäviin edistävän työryhmän. Työryhmän tavoitteena on naisten osuuden kasvu hakijoista ja nimitetyistä kaikissa valtionhallinnon esimies- ja johtotehtävissä. Ryhmän toimikautena on kuluva vuosi. Loppuvuodesta työryhmä esittelee keinot, joilla pyritään naisjohtajien osuuden lisäämiseen valtionhallinnon johtotehtävissä.

Työryhmän puheenjohtajan, kansliapäällikkö Tiina Astolan johdolla ryhmä on kolmessa kevään kokouksessaan pohtinut käytännön keinoja naisten urakehityksen parantamiseksi. Sopivaa keinovalikoimaa on alettu hakea jo aikaisemmissa työryhmissä tai raporteissa määriteltyjen keinojen pohjalta. Haasteena on löytää konkreettiset, mahdollisimman helposti toteutettavat ja valtionhallintoon hyvin istuvat keinot.

Keskustelussaan ryhmä on tunnistanut monia naisten uralla etenemisen esteitä. Ryhmä on pohtinut paljon sitä, miten naiset saataisiin rohkaistua hakeutumaan ennakkoluulottomasti vaativampiin tehtäviin. Työryhmän mielestä tässä korostuu esimiesten asema. Heidän tehtävänään on paitsi tunnistaa tulevaisuuden johtajat, myös tukea ja ohjata heitä urallaan eteenpäin. Vaatimus on kova, minkä vuoksi työryhmä katsoo, että koulutusta voitaisiin tarjota johtamisuralle tähtäävien lisäksi myös heidän esimiehilleen.

Edelleen on huomattu, että naiset suuntautuvat johtamisuralle ehkä miehiä myöhäisemmässä vaiheessa. Tämän vuoksi johtamispotentiaalia olisi kartoitettava monessa vaiheessa uran edetessä, eikä vain alussa. Tämä tulisi myös ottaa huomioon, kun valitaan osallistujia johtamiskoulutusohjelmiin.

Työryhmän mukaan uuden johtajasukupolven erilaiset elämänarvot voivat myös vaikuttaa johtotehtäviin hakeutumiseen. Johtamistehtävät eivät välttämättä vaikuta houkuttelevilta, kun vapaa-ajan arvostus on nousussa ja elämä sirpaloituu. Tämä on molempiin sukupuoliin vaikuttava tekijä mutta hyvä muistaa, kun pohditaan valtiohallinnon tulevaisuutta ja erityisesti tulevaisuuden johtamista. Esimerkiksi työn joustavuuden lisäämistä työaikajärjestelyjen ym. muodossa on jatkossa pohdittava tarkemmin.

Työryhmän työ tiivistyy kesälomien jälkeen. Lopputuloksena tulee olemaan käytäntöön painottuva ehdotus keinoista, joilla naisjohtajien osuus valtionhallinnossa saadaan nousuun.

Mari Näätsaari
työmarkkina-analyytikko, VTML

Tulostettava versio