Johtajapolitiikan ohjausryhmän puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio:

Johtajuuden kehittäminen tärkeätä juuri nyt

Valtion työnantajakuva on tällä hetkellä hyvä. Jotta hyvä maineemme säilyisi, juuri nyt on perusteltua pohtia ja kehittää johtajuutta, sanoo Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio.

Husu-Kallion mielestä on tärkeätä ja siltä nyt näyttääkin, että valtiota ei enää nähdä pelkästään pitkän ja kapean leivän työpaikkana, vaan monipuolisia ja erityisesti kansainvälisiä tehtäviä tarjoavana työnantajana.

- Olen myös omassa lähipiirissäni huomannut, että opiskelijat kokevat valtiolla työskentelyn kovaksi jutuksi. Ja kun verrataan yksityiseen sektoriin, valtiolla on paljon kansainvälisiä tehtäviä, Husu-Kallio iloitsee.

Konserninäkökulma vahvistuu

Hän pitää hyvänä sitä, että valtio työnantajana kehittää johtajuutta omana kokonaisuutenaan ja ottaa siinä huomioon sekä virasto- että konserninäkökulman. Johdon foorumit ovat hänen mielestään hyvä esimerkki konserniajattelusta. Myös hänen vetämänsä johtajapolitiikan ohjausryhmä on päässyt mukavaan vauhtiin. Ryhmä linjaa toimenpiteitä, joilla toteutetaan valtionhallinnon johtajapolitiikan periaatteita, joista valtioneuvosto päätti vappuaattona 2008.

- On hienoa olla mukana tässä kehittämisessä. Työmarkkinalaitoksessa valmisteltu johdon kehittämismalli on hyvä kokonaispaketti. Siinä on mielestäni kaikki tarpeellinen, joten meidän ryhmämme voi keskittyä enemmän linjavetoihin kuin yksittäisiin toimenpiteisiin. Meidän pieni porukkamme ottaa tehtävänsä hyvin tosissaan. Arvostan sitä valtavasti, Husu-Kallio kehuu.

Nousevista tähdistä huolehdittava

Kehittämismallista hän nostaa esimerkiksi tulevaisuuden johtajat -ohjelman ja vertaa sitä Euroopan komission ohjelmaan, jossa valmennetaan "nousevia tähtiä" (rising stars). Hän piti EU:n ohjelmasta kovasti.

- Myös meidän tulevaisuuden johtajat -ohjelmaamme jalostamalla päästään monta askelta eteenpäin. Esimerkiksi siitä on pidettävä huolta, että henkilöillä, jotka pääsevät tällaiseen koulutusputkeen, pitää myös olla mahdollisuuksia edetä urallaan. Esimiesten pitäisi myös osata haistaa henkilöt, joilla on sekä johtamishalua että -kykyä, sillä ainahan nämä asiat eivät kohtaa, hän muistuttaa.

- Se olisi kaikkein tylsintä, ettei hienojen ja motivoivien ohjelmien jälkeen tapahdu mitään. Kyllä motivaatio pian latistuu, jos huomaa nelikymppisenä, että pomo on samanikäinen eikä lähde tuosta mihinkään, ja että tässä sitä ollaan uran huipulla. Muun muassa siksi kannatan määräaikaisia johtajan virkoja, Husu-Kallio perustelee.

Ylin johto antaa esimerkin

Husu-Kallio pitää määräaikaista johtajuutta ja siihen liittyvää tehtäväkiertoa erittäin tärkeänä ja korostaa, että esimerkin täytyy lähteä ylimmästä johdosta. Itse hän sanoutui irti vakinaisesta tehtävästään, kun hänet nimitettiin määräaikaiseen pääjohtajan virkaan.

- Komissiossa johtaja on paikallaan viisi vuotta, mutta se ei tarkoita sitä, että ura on ohi, ei ollenkaan, vaan sitten suunnataan uusiin haasteisiin. Se on haastavaa ja rikastuttavaa. Asioita täytyy oppia katsomaan vähän kauempaa. Jos sama ihminen on samassa paikassa päättämässä 20 vuotta, niin on hyvin mahdollista, että mikään siinä organisaatiossa ei muutu - kun johtajakin on ihminen, Husu-Kallio pohtii.

Husu-Kallion mielestä sekä työnantajat että -hakijat korostavat usein ehkä liikaakin substanssiosaamista, mikä puolestaan helposti johtaa siihen, ettei halukkuutta tehtäväkiertoon ole riittävästi.

- Ihan ymmärrettävistä syistä asiantuntijaorganisaatioissa monella on käsitys, että tämä on minun juttuni ja minä olen tässä paras. Samoin työnantajan on helppo ajatella, että juuri tuo henkilö taitaa tämän asian parhaiten ja hänestä kannattaa pitää kiinni. Mutta pitäisi muistaa, että jonain päivänä huippuasiantuntija lähtee eläkkeelle, EU:hun tai muualle tai sairastuu. Siksi ei pitäisi liiaksi keskittää asioita vain yhden osaajan harteille. Pelkkä varamiesjärjestelmäkään ei riitä, vaan liikkuvuutta pitäisi olla enemmän.

- Fiksut ihmiset kyllä oppivat. Oikeanlainen tuottavuus edellyttää liikkuvuutta. Resurssit on saatava mahdollisimman hyvään käyttöön. Suuri haaste on vain siinä, miten paketoida hyödyt niin, että vastarinta saataisiin murrettua, Husu-Kallio painottaa.

Hänen mukaansa varsinkin pienessä maassa, jossa on resursseja vähän, valtio tarvitsee moniosaajuutta myös johtamisessa. Tarvitaan henkilöjohtamista ja substanssijohtamista. Myös asiantuntijoiden osaamista kannattaa katsoa laajemmalla skaalalla.

Mutta palkkaustakaan ei saa unohtaa

- Kyllähän kissa kiitoksella elää ja motivoivalla työllä, mutta kuinka kauan? Olemme aika kaukana yksityisen puolen johtajien palkoista. Kun katsotaan yhteiskunnallista merkitystä, ei sitä pelkästään Nokialla ole. Valtionkin johtajatason palkkoja kannattaa pohtia sekä vaikuttavuuden että kannustuksen näkökulmasta.

- On hyvä puhua valtion työnantajabrändin ohella myös valtion johtajabrändistä, mihin liittyy olennaisesti kysymys siitä, millä saadaan nousevat tähdet pysymään valtiolla. Tärkeätä on tietenkin oman työn mielekkyys ja oikea arvomaailma, mutta työstä täytyy saada myös sellainen palkka, mikä siihen kuuluu. Tulospalkkausta on pilotoitu jo turhankin kauan, se pitää nyt ottaa käyttöön kaikille, myös johtotasolla. Mitään kokeilua ei saisi pitkittää liian kauan, siinä menee uskottavuus, Husu-Kallio muistuttaa.

Paletin pyörittäminen yhdessä on hieno homma

- Valtionhallinnon johdon kehittämismallissa mietitään mm. sitä, mikä kuuluu konsernitasolle, mikä virastotasolle ja mikä lähtee ihmisestä itsestään. Sen paletin pyörittäminen yhdessä on tosi hieno homma, Husu-Kallio kehuu.

Ohjausryhmässä on myös paljon puhuttu kansainvälisten tehtävien osaamisesta, mikä ei Husu-Kallion mukaan tarkoita pelkästään Brysselin kokouksissa käymistä. Suurena haasteena ohjausryhmä pitää eroja ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa ja kapasiteetin optimaalisessa käytössä eri hallinnonaloilla:

- Pelkään, että pahimmassa tapauksessa voi olla niin, että esimerkiksi ministeriö ja virasto kilpailevat samasta osaajasta. Johtajuuden kannalta se olisi hölmöintä mitä voi tapahtua.

Johtajan jaksaminen huolestuttaa

Työn arkipäivästä ja henkilöstön jaksamisesta puhutaan ja sille tehdäänkin jo aika paljon, mutta Husu-Kalliota huolestuttaa myös johtajien jaksaminen. Sen hän aikoo ottaa esille ohjausryhmässä.

- Meillä on olemassa useita Valtiokonttorin hyvinvointihankkeita, mutta johtajan jaksamiseen ei vielä kiinnitetä riittävästi huomiota. Puhuimme tänäänkin lounaspöydässä Eviran keskijohdon kanssa siitä, miten tärkeätä on, että kaiken kiireen keskellä johtaja näyttää iloista naamaa ja jaksaa kannustaa. Jos pomo sanoo, ettei jaksa, niin hän joutuu tekemään tosi paljon työtä, että saa taas väkensä uskomaan huomiseen. Sitä, miten pomo sitten jaksaisi kiireestä ja paineista huolimatta, kannattaa yhdessä pohtia niin konsernitasolla kuin hallinnonaloittainkin. Jos johtaja uupuu, invalidisoidaan pahimmassa tapauksessa koko työyhteisö, Husu-Kallio varoittaa.

Hän vertaa tilannetta avioliittoon ja kuherruskuukauteen: Johtajalla, joka silmät kiiluen haluaa kalifiksi kalifin paikalle, on alussa kivaa, mutta kun arki ongelmineen koittaa, ei se aina niin hienoa olekaan.

Hän korostaakin, että johtajakoulutuksessa on tuotava hyvin esiin myös johtamisen hankalat puolet. Ihmisen pitää ymmärtää etukäteen, että rooli muuttuu, kun hänestä tulee johtaja. Kehittämismallissa ovat kaikki elementit hyviä, mutta työhyvinvoinnin näkökulmia voisi Husu-Kallion mukaan pohtia ehkä vielä lisää. Tärkeänä hän pitää myös naisten kannustamista johtotehtäviin.

- Naisilla rima on edelleen aika korkealla. Uskallan väittää, että naiset miettivät johtajuuden tuomia pärjäämishaasteita enemmän kuin miehet. Naiset ehkä herkemmin miettivät jo etukäteen myös omaa jaksamistaan sekä sitä miten huolehtia alaistensa jaksamisesta, Husu-Kallio pohtii omiinkin kokemuksiinsa viitaten.

Valtionhallinnon johtajapolitiikan ohjausryhmä:

puheenjohtaja Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio
jäsenet:
VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori
ministeri Antti Tanskanen
professori Markku Temmes, Helsingin yliopisto
VNK:n hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara
valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto

Leena-Maija Jyllikoski
VM, viestintä

Tulostettava versio