Taito Web Toolista tukea esimiehille

Teknillinen korkeakoulu kehitti esimiestyöskentelyn tukemiseen verkkotyökalun yhdessä julkishallinnon organisaatioiden kanssa. Työkalun käyttäjäksi voi rekisteröityä verkossa.

Teknillisen korkeakoulun BIT Tutkimuskeskus käynnisti Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) rahoittaman "Käytännön esimiestoiminnon kehittämis- ja tukivälineistö" (KÄTEVÄ) -menetelmäkehitysprojektin vuoden 2006 alussa. Projekti toteutettiin yhteistyössä konsulttikumppani Humap Oy:n kanssa ja pilottiorganisaatioina toimivat julkishallinnon organisaatiot. KÄTEVÄ-projekti oli luonteva jatko sitä edeltäneelle "Suuntana oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä" (SOPU) -hankkeelle, jossa selvitettiin henkilöstön kokemuksia palkkausjärjestelmäuudistuksesta ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuudesta valtiosektorilla.

Esimiestyö entistä haasteellisempaa

Niin SOPU kuin sitä edeltäneetkin BIT Tutkimuskeskuksen toteuttamat palkkausjärjestelmien tutkimus- ja kehittämishankkeet (esim. Huuhtanen, Jämsén, Maaniemi, Lahti & Karppinen 2005; Lahti, Tarumo & Jämsén 2006) osoittivat, että arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien soveltamisessa koetut haasteet kohdistuivat erityisesti palkkausjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin ja tätä kautta käytännön esimiestyöhön. KÄTEVÄ-projektilla haluttiin vastata työelämän muutosten myötä ilmenneisiin esimiestyöskentelyn uusiin haasteisiin.

Viime vuosina esimiestyöskentelyn painopiste on siirtynyt yksittäisten työsuoritusten valvonnasta koko toimintaprosessin sujuvuuden mahdollistamiseen ja varmistamiseen siten, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Valtaa ja vastuuta on delegoitu hierarkiassa alaspäin ja esimiehiltä edellytetään täysin uudenlaisia johtamisvalmiuksia. Nykyään esimies ei ole enää työtä ohjaava auktoriteetti. Sen sijaan esimiestyöskentelyn yhteydessä puhutaan vaativista termeistä, kuten valmentamisesta, ohjaamisesta, vuorovaikutuksesta, dialogista ja jopa tunteistakin.

Selkeillä prosesseilla ryhtiä esimiestyöskentelyyn

KÄTEVÄ-projektissa mukana olleet organisaatiot poikkesivat toisistaan esimiestyöhön ja henkilöstön kehittämiseen liittyvän systemaattisuuden ja resursoinnin suhteen. Esimiesten kokemus esimiestyöskentelystä vaihteli vasta-aloittaneista konkareihin. Projektissa mukana olleet esimiehet kertoivat pitävänsä omien esimiestaitojen kehittämistä tärkeänä asiana. Esimiesroolin omaksuminen ei ole ollut kaikille helppoa. Erityisen haasteellisena koettiin se, että usein esimiesasemaan noustaan työkavereiden joukosta, jolloin oma asema yksikössä muuttuu toisenlaiseksi - jopa yksinäiseksi. Useat esimiehet toivatkin esille vertaiskeskustelujen, säännöllisten tapaamisten ja kommunikoinnin merkityksen.

Esimiestyöskentelyyn kaivattiin selkeää sykliä ja prosesseja. Tulos- ja kehityskeskusteluista esimiehillä oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia ja ne koettiin merkityksellisiksi. Sen sijaan usea esimies koki tulos- ja kehityskeskustelujen "jälkihoidon" puutteellisena. Suorituksen johtamisprosessin koettiin jäävän usein kesken tai päättyvän kehityskeskustelukierroksen jälkeen "kuin seinään":

"Prosessi jää kesken ja sit törmätään seuraavissa kehityskeskusteluissa,
että näinhän me sovittiin, mut ei mitään tehty".

Tukea esimiestyöskentelyyn Taito Web Toolista

Organisaatioiden kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta tutkijaryhmä määritteli suorituksen johtamisen kokonaisuuden, jonka pohjalta verkkopohjaisen käsikirjan työstäminen aloitettiin. Tavoitteeksi asetettiin toteuttaa yksinkertainen ja selkeä työkalu, jonka avulla esimiesten on helppo hahmottaa suorituksen johtamisen kokonaisuus. Työkaluun haluttiin myös selkeä jatkumo, jotta esimiehen olisi helppo navigoida eri vaiheiden välillä ja löytää juuri se suorituksen johtamiseen liittyvä teema, josta hän kulloinkin kaipaa tietoa.

Taito Web Tool sisältää kaksi osiota, joista ensimmäinen on kaikkien vapaasti käytettävissä oleva käsikirjaosio. Käsikirja esittelee kunkin suorituksen johtamisen vaiheen taustoittamalla ensin teemaa, seuraamalla suorituksen johtamisprosessin etenemistä tarinan avulla kuvitteellisessa organisaatiossa, tuomalla esille miten kukin vaihe näkyy konkreettisesti esimiehen arjessa sekä esittelemällä erilaisia verkkotyökaluja suorituksen johtamisen tueksi.

Toinen osio on vuorovaikutteinen tiimin kehittämistyökalu, jonka esimies voi tilata tiiminsä käyttöön rajoitetuksi ajaksi. Kehittämistyökalu koostuu neljästä peräkkäisestä vaiheesta:
1) kyselystä,
2) tulosten tarkastelusta,
3) pohdinnasta ja
4) toimintasuunnitelmasta.

Työkalun tavoitteena on konkretisoida suorituksen johtamisen tilaa omassa tiimissä ja organisaatiossa. Keskeistä työkalussa ei ole pelkän kyselyn tekeminen, vaan työntekijöiden aktivoiminen avoimeen pohdintaan, jonka pohjalta tiimi voi kokoontua yhteen keskustelemaan tuloksista ja miettimään keskeisimpiä kehittämistarpeita. Tällä tavoin suorituksen johtamisen jatkumoon saadaan aitoa osallistumista, vastuunottoa ja yhteisöllisyyttä.

projektipäällikkö Virpi Karppinen ja tutkija Katri Korhonen
Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus, Työpsykologia ja johtaminen

Tulostettava versio