Valtiotyönantaja - sopimusextra < Artikkelit < Helpotusta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen
Valtiotyönantaja - sopimusextra < Artikkelit < Helpotusta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen
Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perhevapaita koskeviin määräyksiin tehtiin useita muutoksia. Sopimuksen merkittävin uutuus on ottoäidille annettava palkallinen vanhempainvapaa (23 §). Määräyksen mukaisesti ottoäidille maksetaan palkkaus vanhempainrahakauden alusta lukien 72 arkipäivältä. Biologiselle ja ottoäidille tarjoutuu näin mahdollisuus palkalliseen poissaoloon, kun perheeseen tulee uusi jäsen.
Vaikka äitien asemaa on tietyllä tavalla yhdenmukaistettu, määräyksellä ei ole muutettu äitiys- ja vanhempainvapaan taustalla olevia perusteita. Äitiysvapaan tarkoituksena on siten edelleenkin turvata äidin palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä. Vanhempainvapaan tarkoitus sen sijaan liittyy ensisijaisesti lapsen hoitamiseen. Ottoäidille annettava palkallinen vanhempainvapaa toivottavasti helpottaa adoptioperheiden taloudellista asemaa ja mahdollistaa siten osaltaan ottovanhempien ja lapsen välisen kiintymyssuhteen muodostumisen.
Virkamiehen ja työntekijän oikeus vanhempainrahaan siirtyy työnantajalle palkallisen vapaan ajalta. Tämä muutos käy ilmi sopimuksen 46 §:stä.
Sopimusneuvottelujen keskellä EY-tuomioistuin antoi ennakkoratkaisun tapauksessa, joka koski hoitovapaan ajankohdan muuttamista. Tapauksessa kuntatyönantaja oli kieltäytynyt muuttamasta viranhaltijalle myönnettyä hoitovapaan ajankohtaa tämän uuden raskauden perusteella. Työnantajan menettely vastasi suomalaisen työlainsäädännön ja virka- ja työehtosopimuksien linjaa. Äidin uutta raskauttahan ei ole pidetty sellaisena perusteltuna syynä, joka oikeuttaa hoitovapaan keskeyttämiseen. EY-tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että äitiysvapaata koskevia oikeuksia ei saisi evätä hoitovapaata koskevilla kansallisilla säännöksillä. Hoitovapaamääräyksen (26 §) soveltamisohjetta on muutettu ratkaisun mukaiseksi. Äidin uutta raskautta on siten pidettävä perusteltuna syynä hoitovapaan keskeyttämiseen.
Sairausvakuutuslain isyysvapaata koskevia määräyksiä muutettiin tämän vuoden alusta lukien. Isille tuli mahdollisuus pitää oma neljän viikon pituinen vauvan hoitojakso. Aiempaa 18 päivän pituista isyysvapaata pidennettiin 12 päivällä. Saadakseen pidennyksen isän tulee pitää vanhempainvapaasta vähintään 12 viimeistä päivää. Hän saa isyysvapaan pidennyspäivät heti sen jälkeen. Isälle tulee näin enimmillään 24 päivän pituinen isyyskuukausi. Isyysvapaata koskevan määräyksen (21 §) huomautusta täydennettiin tämän mukaisesti.
Väestön ikääntyessä monilla virkamiehillä ja työntekijöillä on huoli omien tai puolisonsa vanhemmista. Usein myös lapsiperheet tarvitsevat tilapäistä apua lastenhoitoon. Pakottavia perhesyitä koskevan poissaolopykälän (32 §) soveltamisohjeeseen tehtiin lisäys. Virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä esimerkiksi hänen omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi. Poissaolon tulee kuitenkin olla välttämätöntä perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Sopimuksessa täsmennettiin perheenjäsenen ja lähiomaisen käsitettä. Avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon tietyissä poissaolotapauksissa (36 §). Tämä tarkoittaa sitä, että avoliitossa oleva virkamies ja työntekijä voi saada palkalliseksi vapaapäiväksi puolisonsa kuolin- tai hautajaispäivän.
Sairauslomalisämääräyksiä (12 § ja 16 §) on muutettu. Sairauslomalisä maksetaan sekä virkamiehille että työntekijöille samojen perusteiden mukaisesti. Lisän suuruus on 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä. Sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot on määritelty sopimuksessa tyhjentävästi.
Yleiseen virka- ja työehtosopimukseen on liitetty osasairausvapaasta vuonna 2006 tehty sopimus. Osasairausvapaata koskevat määräykset säilyivät entisellään.
Kuntoutuksen käsitettä ja kuntoutusta koskevia sääntöjä on täsmennetty sopimuksen 33 §:ssä. Kurssina toteutettavan kuntoutuksen palkallisuus ratkaistaan kurssin ohjelman perusteella. Virkamiehelle ja työntekijälle ei makseta kuntoutusajalta palkkaa, jos hän saa tältä ajalta kuntoutustukea.
Yleiseen virka- ja työehtosopimukseen on tehty joukko pienempiä muutoksia. Sopimuksen palkkausmääräyksiä (5-7 §) muutettiin valtion palkkausjärjestelmien mukaisiksi. Määräyksistä ilmenee, miten virkamiehen ja työntekijän palkkaus määräytyy esimerkiksi osa-aikatyössä tai poissaolojen aikana.
Olympia-, maailmanmestaruus- ja euroopanmestaruuskilpailujen urheilujoukkueeseen valitut virkamiehet ja työntekijät ovat saaneet virkavapautta tai työstävapautusta kilpailuihin osallistumista varten. Sopimusmääräyksen (40 §) uudella soveltamisohjeella täsmennetään, mitä urheilumuotoja määräys koskee. Urheilumuotojen tulee olla sellaisina, että ne ovat lajeina olympiakisoissa tai ne ovat kansainvälisen olympiakomitean tunnustamia.
Yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 3 on määräykset ammattiyhdistyskoulutuksesta. Virkamiehille ja työntekijöille ammattiyhdistyskoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettavan kurssirahan määrää korotettiin 55 euroon.
Pirkko Janas
työmarkkinalakimies, VTML
Valtion työmarkkinalaitos
www.vm.fi/vtml