Valtion palkkausjärjestelmien kehittämiseen panostetaan

Keskustason virka- ja työehtosopimuksessa ja sen allekirjoittamispöytäkirjassa on sovittu eri toimenpiteistä valtion palkkausjärjestelmien kehittämiseksi. Osa kehittämistoimenpiteistä on jätetty virasto-osapuolten välillä käytävissä neuvotteluissa tarkemmin toteutettaviksi.

Kehittämisen kokonaisuuteen kuuluvat määräykset siirtymäkausien nopeutetusta päättämisestä, valtioneuvoston yhteisestä palkkausjärjestelmästä, eräiden ennen 20.10.2003 tehtyjen palkkausjärjestelmäsopimusten kehittämisestä, tietojensaantia koskevien sopimusmääräysten tarkastelusta, arviointiryhmien tehtävien kehittämisestä ja mallisopimuksen suoritusarviointia eräissä poissaolotilanteissa koskevan määräyksen muuttamisesta.

Palkkausjärjestelmien soveltamista tietyissä organisaatiomuutostilanteissa täydentää allekirjoittamispöytäkirjan määräys palkkauksesta eräissä siirtymätilanteissa. Palkkausjärjestelmien kehittämisen kokonaisuuteen liittyy myös keskustason sopimuksessa sovitut pelisäännöt siitä, miten paikallisesti käytettävissä olevia eriä voidaan kohdentaa tulospalkkioiden rahoitukseen.

Siirtymäkausien nopeutettu päättäminen

Valtion virka- ja työehtosopimuksen 7 §:ssä on sovittu VPJ:n käyttöönottoon liittyvän siirtymäkauden nopeutetusta päättämisestä niillä sopimusaloilla, joilla VPJ:n käyttöönottamista ensimmäistä kertaa koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa sovittu siirtymäkausi on vielä kesken 1.1.2008. Siirtymäkauden nopeutettu päättäminen tarkoittaa, että siirtymäkaudelle vaiheittain toteutettaviksi porrastetut palkanosat maksetaan täysimääräisenä 1.1.2008 lukien. Siirtymäkauden aikaistetusta loppuunsaattamisesta aiheutuu näillä sopimusaloilla kertaluonteinen lisämeno, joka katetaan lykkäämällä paikallisen kehittämiserän toteuttamista vastaavasti. On syytä huomata, että siirtymäkausien nopeutettu päättäminen ei vaikuta siihen, mitä kussakin VPJ:n käyttöönottosopimuksessa on sovittu paikallisten erien pysyvästä kohdentamisesta VPJ:n käyttöönoton toteuttamisen tai kehittämisen rahoittamiseen.

Valtioneuvoston yhteinen palkkausjärjestelmä

Valtioneuvoston organisatoriset ja muutkin muutostilanteet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että valtioneuvostossa olisi sovellettavana yksi yhteinen palkkausjärjestelmä. Allekirjoittamispöytäkirjassa onkin sovittu, että kaikkien ministeriöiden henkilöstöä koskevasta yhteisestä palkkausjärjestelmästä neuvotellaan tavoitteena saavuttaa sopimus 31.5.2008 mennessä. Vuosien 2008 ja 2009 erien kohdentamisesta tai varaamisesta palkkausjärjestelmän käyttöönottoon sovitaan samassa yhteydessä. Neuvotteluosapuolina toimivat valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt.

Ennen 20.10.2003 sovittujen palkkausjärjestelmien eräät kehittämistoimenpiteet

Keskustason osapuolet ovat pitäneet tärkeänä, että palkkausjärjestelmien eräät keskeiset asiat on kaikissa virastotason sopimuksissa sovittu riittävän toimivasti ja yhdenmukaisesti ja siten, että määräykset antavat riittävän oikeusturvan. Tämän johdosta keskustason osapuolet ovat sopineet allekirjoittamispöytäkirjan 2 §:ssä kehittämistoimenpiteistä, jotka tulevat toteutettaviksi niillä pöytäkirjassa tarkemmin määritellyillä sopimusaloilla, joilla palkkausjärjestelmän käyttöönotosta on sovittu ennen ns. mallisopimussuosituksen antamista 20.10.2003. Samansisältöisistä kehittämistoimenpiteistä sovittiin jo edellisellä sopimuskaudella, mutta toimenpiteiden velvoittavuus on hieman muuttunut.

Allekirjoittamispöytäkirjan mukaan virastotasolla on neuvoteltava yhtäältä henkilökohtaisen palkanosan täsmentämiseksi, milloin sitä ei ole määritelty riittävän yksiselitteisesti ja toisaalta tiettyjä asioita koskevien mallisopimuksen määräysten ottamiseksi virastotason virka- ja työehtosopimuksiin.

Neuvottelut näistä kehittämistoimenpiteistä on käytävä virastotasolla siten, että neuvottelutulos saavutetaan 31.5.2008 mennessä.

Ensin mainittu kehittämistoimenpide tulee toteutettavaksi sopimusaloilla, joilla henkilökohtaisen työsuorituksen vaikutusta henkilökohtaiseen palkanosaan ei ole määritelty mallisopimuksen mukaisella tai muulla riittävän yksiselitteisellä tavalla. Näillä aloilla virasto-osapuolten on neuvoteltava sopimuksen muuttamiseksi siten, että henkilökohtaisen palkanosan perusteet määritellään tällaisella tavalla. Tämän mukaiset neuvottelut on käytävä kuudella sopimusalalla, joilla asiasta neuvoteltiin jo edelliselläkin sopimuskaudella, mutta joilla muutoksista ei kuitenkaan sovittu. Muutoksesta aiheutuvat kustannukset on katettava keskustason sopimuksiin perustuvilla virastokohtaisilla palkantarkistuserillä.

Virasto-osapuolten tulee neuvotella myös tiettyjen mallisopimusten määräysten ottamisesta osaksi virastotason virka- ja työehtosopimusta. Määräykset koskevat sopimuksen soveltamisalaa, arviointiryhmää ja sen tehtäviä, tehtävän vaativuuden alenemiseen johtavia tehtävämuutostilanteita, suoritusarviointia tapauksissa, joissa palvelus on kestänyt osan arviointijaksosta, henkilökohtaisen palkanosan alentamista suoritustason alentuessa, tietojen saantia ja tilastoyhteistyötä sekä erimielisyyksien ratkaisua. Määräyksistä neuvoteltaessa on otettava huomioon, että keskustason virka- ja työehtosopimuksen 8 §:ssä on muutettu mallisopimuksen määräystä suoritusarvioinnista eräissä poissaolotapauksissa. Lisäksi allekirjoittamispöytäkirjan 10 §:ssä kehotetaan virastotason osapuolia kehittämään arviointiryhmän tehtäviä siitä, miten ne on mallisopimuksessa määritelty. Neuvottelut on käytävä niillä sopimusaloilla, jotka ovat tehneet sopimuksen ennen 20.10.2003, lukuun ottamatta niitä aloja, joilla sopimuksia on edellisellä sopimuskaudella tältä osin jo muutettu tai joilla virastotason osapuolet ovat yhteisesti ilmoittaneet, että muutostarpeita ei ole. Ministeriöiden osalta tässä tarkoitetuista määräyksistä neuvotellaan valtioneuvoston yhteisestä palkkausjärjestelmästä sopimisen yhteydessä. Neuvotteluvelvoitteen piiriin jää siten kymmenkunta sopimusalaa.

Tietojensaantia koskevien sopimusmääräysten tarkastelu

Virasto-osapuolten on myös muilla sopimusaloilla tarkasteltava vastaavatko niiden VPJ-sopimusmääräysten tietojen saantia koskevat sopimusmääräykset mallisopimuksen 9 §:n edellyttämää tasoa. Tarvittaessa osapuolet neuvottelevat ja sopivat muutoksista 31.5.2008 mennessä.

Arviointiryhmien tehtävien kehittäminen

Keskustason osapuolet pitävät tärkeänä, että virasto-osapuolilla on jatkossa aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnata palkkapolitiikkaa tuloksellisuutta edistävällä ja kilpailukykyä parantavalla tavalla. Tämän johdosta myös virastotasolla toimivien arviointiryhmien työssä tulisi vastaisuudessa kiinnittää huomiota yleisempien linjausten hyödyntämiseen ja siirtää painopistettä pois automaattisesta yksittäistapausten arvioinnista. Keskustason osapuolet suosittelevatkin, että varsinkin niillä aloilla, joilla on pitkä kokemus VPJ-arviointityöstä, neuvotellaan tämän linjan mukaisesti. Muutoksista arviointiryhmien tehtäviin voidaan sopia jo sopimuskaudella 2007-2010.

Muutos mallisopimuksen määräykseen suoritusarvioinnista eräissä poissaolotilanteissa

Keskustason virka- ja työehtosopimuksen 8 §:ssä on suoraan muutettu niitä tarkentavien virka- ja työehtosopimusten määräyksiä, joissa on sovittu suoritusarvioinnista eräissä poissaolotapauksissa mallisopimuksen 5 §:n 8-10 mukaisesti. Muutoksen tarkoitus on selkeyttää määräystä. Muutos tulee voimaan 1.10.2007 jälkeen ensimmäisenä alkavan vuotuisen arviointijakson alusta.

Palkkaus eräissä siirtymätilanteissa

Keskustason osapuolet tekivät edellisellä sopimuskaudella periaatelinjauksen takuulisästä, jota voidaan maksaa vapaaehtoiseen siirtymiseen kannustamiseksi, kun henkilöstövoimavaroja siirtyy toimintayksiköstä toiseen tai paikkakunnalta toiselle organisaatiomuutosten johdosta. Uuden keskustason virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 5 §:ssä linjausta on muotoiltu hieman uudelleen. Linjausta sovelletaan suoraan keskustason sopimuksen nojalla, ellei muusta järjestelystä erikseen sovita.

Samassa allekirjoittamispöytäkirjan pykälässä on sovittu erityisestä 24 kuukauden "takuupalkasta" niissä tilanteissa, joissa henkilöstön on siirryttävä organisaatiomuutoksessa suoraan lain nojalla virastosta toiseen, eikä sama palkkausjärjestelmä ole sovellettavana molemmissa virastoissa.

Tulospalkkiot

Uutena elementtinä keskustason virka- ja työehtopimuksen 5 §:ssä on sovittu mahdollisuudesta kohdentaa paikallisesti toteutettavia eriä tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen. Keskustason osapuolet katsovat, että tämä mahdollisuus edistää tulospalkkiojärjestelmien kattavaa käyttöönottoa. Täydentävät määräykset ovat sopimuksen liitteessä 1.

Itse tulospalkkiojärjestelmä ja sen perusteet ovat edelleen organisaation johdon päätettävät niissäkin tilanteissa, joissa tulospalkkiojärjestelmän rahoitukseen sovittaisiin kohdennettavaksi paikallisesti toteutettavia eriä.

Sopimuksen mukaan erien käyttäminen tulospalkkiojärjestelmän rahoitukseen edellyttää, että tulospalkkiojärjestelmä täyttää keskustason osapuolten 31.8.2007 yhteisesti hyväksymät tulospalkkausta koskevat yleiset periaatteet.

Tilanteessa, jossa erien kohdentamisesta tulospalkkiojärjestelmän rahoitukseen neuvotellaan, on järjestelmän pitänyt olla käytössä jo edeltävän vuoden aikana. Tulospalkkiojärjestelmän rahoitus ei yleensä voi perustua yksinomaan sopimusrahoitukseen, vaan sen ja muun rahoituksen yhdistelmään.

Koska tulospalkkiojärjestelmän sisältö ja tavoitteiden täyttyminen saattavat vaihdella eri vuosina ja koska sopimusrahoitus on virastossa pysyvää liikkumavaraa, on sopimuksen liitteessä 1 ohjeistettu erien kohdentaminen tilanteessa, jossa niiden käyttö tulospalkkiojärjestelmän rahoitukseen ei ole pysyvä ratkaisu.

Joanna Autiovuori
työmarkkinalakimies, VTML

Tulostettava versio