Kilpailua palkkatasoilla?

Keväällä työmarkkinoilla vielä pohdittiin, syntyykö seuraava sopimusratkaisu keskitetyn tuloratkaisun eli TUPO:n vai liittokierroksen tuloksena, mahdollisuudet molempiin vaihtoehtoihin olivat vielä silloin yhtä hyvät.

TUPO-kierroksen tiedettiin luovan vakautta, mutta toisaalta jähmeyttä ja jäykkyyttä eikä se missään tapauksessa olisi antanut paljoakaan tilaa alakohtaisille erityisratkaisuille ja paikalliselle sopimiselle. Liittokierroksen tiedettiin jo etukäteen muodostuvan kalliiksi ja useimmiten lähes pelkästään raharatkaisuksi. Liittokierros kuitenkin vapauttaisi kunkin sektorin oman palkanmuodostus- ja sopimuspolitiikan palvelemaan kunkin työmarkkinasektorin omia tarpeita. Veroratkaisut seuraavat todennäköisemmin TUPO- kuin liittokierrosratkaisua.

Suomalaisen kolmikantaisen työmarkkinamekanismin perusideaa tunnuttiin pääosin julkisessa keskustelussa kannatettavan edelleen. Tosin kehittämistarpeetkin tunnistettiin.

Kun kevät eteni, tulopoliittinen kokonaisratkaisu jäi haaveeksi. Yksityissektoria edustava Teknologiateollisuus ry ja finanssiala saavuttivat sopimusratkaisun osin julkisuudelta piilossa neuvotellen. Ratkaisut olivat omintakeisia ja sopimusalojen paikallista sopimista sekä tuottavuuden edistämistä tukevia.

Syys- ja lokakuussa sekä valtio- että kirkko saivat sopimusneuvottelunsa päätökseen. Myös kunta-ala saavutti neuvottelutuloksen koskien pääosaa kuntien palveluksessa olevista. Neuvottelutulosta ei allekirjoittanut sairaanhoitajia edustava Tehy ry, johon kuuluva henkilöstö jätti lakkovaroituksen ja uhkaa joukkoirtisanoutumisella. Myös yksityissektorilla on annettu useita lakkovaroituksia.

Liittokierros on johtanut enemmän tai vähemmän jonkinasteiseen palkkatasoilla kilpailuun ja epävakauteen työrauhaa ajatellen. Vuosille 2007 - 2009 syntyneiden sopimusten vaihteluväli on 9,5 % - 13,1 %.

Seija Petrow
neuvottelujohtaja, VTML

Tulostettava versio