Johtamisen laatu on Lissabonin strategian keskeinen haaste julkisella sektorilla

Lissabonin strategiaa koskevat arvioinnit ja keskustelut tarjoavat hyvän tilaisuuden liittää julkinen sektori ja sen johtaminen osaksi eurooppalaista ja kansallista kasvuja kilpailukykykeskustelua sekä kestävän ja laadukkaan julkisen talouden hoitoa. Keskeisiä haasteita ovat johtamisen ammattimaistaminen sekä rakenteiden ja prosessien kehittäminen.

Lissabonin strategian toteutumista koskevat arviot ovat olleet kauttaaltaan kriittisiä. Strategia saavutti puolimatkan krouvinsa keväällä 2005, jolloin sitä päivitettiin sekä sisällön että johtamismallin osalta. Viime mainitun osalta keskeisin muutos oli kansallisten hallitusten vastuun ja omistajuuden korostaminen nk. kansallisten Lissabon ohjelmien muodossa.

Kansallisten ohjelmien ei ole ainakaan vielä nähty tuoneen kriittisiin arviointeihin merkittäviä muutoksia.

Kritiikin mukaan paljon on pidetty puheita ja satoja papereita kirjoitettu, mutta käytännön toimenpiteitä ja konkreettisia tuloksia on todettu näkyneen vähän ja hitaanlaisesti. Tässäkään tapauksessa strategian toimeenpano ei ole yltänyt ntensiteetiltään siihen käytetyn analyysija suunnittelupanostuksen tasolle.

Toimeenpanon ongelmia koskevassa keskustelussa ei ole huomioitu kovinkaan näkyvästi sitä, että EU:n jäsenmaiden hallituksilla on strategian toimeenpanoa varten käytettävissään julkisen sektorin muodossa suurin yksittäinen Tämä on tärkeä huomio, vaikka hallitus ja julkinen sektori ei luokaan välittömästi kilpailukykyä ja kasvua. Silti sen harjoittaman päätöksenteon, sääntelyn, palvelutuotannon sekä ammatillisen ja johtamisosaamisen laatu vaikuttavat merkittävästi siihen ympäristöön, jossa kansalaiset ja yritykset elävät ja toimivat.

Julkinen sektori Lisabonin strategian ytimessä

Julkinen sektori vaikuttaa toimenpiteillään (mm. lakien pakkosoveltaminen,verojen kerääminen, palveluiden tarjonta) sekä välittömästi että välillisesti yhteiskuntaan ja sen toimijoihin. Siten julkisen sektorin vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn perustuu sen näkymiseen ja tuntumiseen kansalaisten ja yritysten päivittäisessä elämässä. Julkisen sektorin rooli Lissabonin

Strategian ytimessä perustuu kolmeen näkökulmaan. Ensiksi se on suurin ja laajin yksittäinen "teollisuudenala" Euroopassa sekä henkilöstömäärällä että bruttokansantuoteosuudella mitattuna. Se työllistää n. 45 prosentin BKTosuudella noin 50 miljoonaa henkilöä. Lisäksi se tekee jatkuvasti merkittäviä aineellisia ja aineettomia investointeja ja hankintoja, joiden vaikutukset ovat kansantalouden tasolla erittäin huomattavia. Tällainen osaamis- ja resurssikeskittymä tulee valjastaa aktiivisesti osaksi Lissabonin strategian toimeenpanoa.

Toiseksi julkinen sektori vastaa yhteiskunnan kehittämistä koskevien toimintapolitiikoiden ja säädösten laatimisesta ja toimeenpanosta. Tapa, jolla kansallisia toimintapoliitikoita innovoidaan, muotoillaan ja toteutetaan, vaikutta välittömästi strategian toimeenpanoon. Hallitus kohtaa omissa kansallisissa strategioissa samat haasteet kuin koko EU Lissabonin strategiassa: kuinka toteuttaa ja viestiä strategiamme, mitkä ovat parhaat välineet toteuttamisessa, mikä on strategioidemme merkitys ja lisäarvo sekä miten hoitaa eri sektori- ja organisaatiorajat ylittävien ja yhdistävien strategiateemojen käsittely?

Kolmanneksi julkinen sektori on keskeinen yhteiskunnalliseen infrastruktuurin sisältyvien ydinpalveluiden (mm. opetus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut) järjestäjä, tuottaja ja tilaaja. Julkisten palveluiden (joko julkisen organisaation tai yrityksen tuottama) osalta on tärkeää korostaa alueellisten ja paikallisten toimijoiden ratkaisevaa merkitystä.

Julkisen sektorin tuloksellisuutta ja roolia kansallisen kilpailukyvyn osana ovat useat tahot tutkineet ja arvioineet. Vaikka erilaisia ranking-selvityksiä onkin arvosteltu epäluotettaviksi, Suomi on sijoittunut erityisesti viime vuosin useimmissa arvioinneissa varsin korkealle. Positiivinen kokonaisarvio suomalaisen julkisen sektorin tilasta ei voi olla siten tilastovirhe. Vaikka emme aina itse tunnistakaan sitä, niin joissain asioissa on tehty jotain oikein ja hyvin.Tämäkin on tärkeää lausua joskus kuuluvasti ääneen ja kokea ansaittua ylpeyttä arkisen työn ja käynnissä olevien kehitysprojektien temmellyksessä.

Julkisen johtamisen laatu vaikuta tuloksellisuten

Julkisen sektorin ulkoinen vaikuttavuus ei voi toteutua ilman sisäistä eheyttä. Julkisen sektorin kyky innovoida uutta toimintapolitiikkaa ja vaikuttavaa sääntelyä sekä tuottaa laadukkaita ja tehokkaita palveluja riippuu sen sisäisistä rakenteista, prosesseista, osaamisesta sekä johtamisen laadusta. Eri hteiskuntien ja niissä toimivien julkisten organisaatioiden ja palveluiden tuloksellisuutta on selitetty usein korostamalla stitutionaalisrakenteellisia tekijöitä: taloudellissosiaaliset, järjestelmäperusteiset, väestölliset ja kulttuuriset. Nämä ovat tärkeitä ja ehkä myös helpoiten jäsennettäviä, mutta eivät kuitenkaan ainoita. Tuloksellisen julkisen sektorin ja aikaansaavan organisaation mysteeri on moniulotteisempi. Institutionaalisrakenteellisten makrotekijöiden ohella on tärkeää kohdistaa huomiota myös organisatoris-sosiaalisiin mikrotekijöihin: ihmisiin, prosesseihin, ilmapiiriin ja innovaatiokykyyn.

On perusteltua kysyä, mikä on eurooppalaisen ja kansallisen tutkimuksen ja koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden tai elinkeinopolitiikan laatu ja vaikutus kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen koheesioon. Aivan yhtä tärkeää on kysyä myös sitä, mikä on mainituilla toimialoilla toimivien organisaatioiden johtamisen, osaamisen sekä prosessien laadun yhteys toimintapolitiikoiden ja palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen.

Suomen julkisten palvelujen johtaminen vientituotteeksi?

Lissabonin strategia tarjoaa julkisen hallinnon ja julkisen johtamisen kehittämiselle relevantin ja mielenkiintoisen kontekstin. Sitä koskevat arvioinnit ja keskustelut tarjoavat samalla myös tilaisuuden integroida julkinen sektori ja sen johtaminen osaksi eurooppalaista ja kansallista kasvu- ja kilpailukykykeskustelua sekä kestävän ja laadukkaa julkisen talouden hoitoa. Kuvatussa asetelmassa johtamisen ammattimaistaminen ja rakenteiden ja prosessien kehittäminen eivät ole toiminnasta erillisiä asioita vaan sen keskeinen osa. Johtamisen laatu on substanssikysymys siinä missä esimerkiksi talouspolitiikan tai elinkeinopolitiikan laatu. Viime mainitut ovat keskeisesti riippuvaisia ensin mainitusta. Johtamisen kehittämisen tulisi olla aina toimintalähtöistä: millä tavoin laadukkaampi johtaminen tukee ja tuottaa esim. vaikuttavampaa terveyspolitiikkaa ja laadukkaampia terveyspalveluita. Viime kädessä kysymys on Lissabonin strategian yhteydessä siitä, mikä on eurooppalaisten ja kansallisten toimijoiden kyky ja halu aidosti johtaa useaan kertaan vahvistettua strategian toteutusta niin, että se "häiritsee" näkyvästi käytännön tasolla tehtäviä toimenpiteitä.

Julkisen sektorin ja sen johtamisen laatu vaikuttaa sekä välillisesti että välittömästi siihen, millaista kussakin maassa ja paikallisyhteisössä on yrittää, työskennellä ja elää. Eurooppa-tasolla, kansallisesti ja alueellisesti laadittujen strategioiden hyvyys mitataan aikaansaaduilla, kansalaisten ja yritysten näkeminä ja kokemina tuloksina. Voi hyvinkin olla, että suomalainen julkisten palveluiden ja johtamisen osaaminen on vielä jonain päivänä kansainvälisesti kysytty ja arvostettu vientituote. Tälle tasolle meillä on perusteita virittää tahtotilamme.

 

 

 

Seppo Määttä, KTT, HTM
TalentHaus, toimitusjohtaja

Tulostettava versio