Laatukonferenssi on ideoiden ja kokemusten vaihdon areena

Suomi isännöi neljättä eurooppalaista laatukonferenssia (4QC) syyskuun lopulla Tampereella. Kahden vuoden välein pidettävä konferenssi veti Tampereelle 1200 osanottajaa Euroopasta, muutamia jopa Kanadasta, Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista saakka. Tarjolla oli kolmen päivän aikana 15 paneelikeskustelua, workshopeja, useita korkean tason puhujia, esittelyssä 77 julkisen sektorin parasta käytäntöä sekä sosiaalista ohjelmaa. Teemana oli "Building Sustainable Quality".

Idea laatukonferensseista syntyi 1990-luvun lopulla. Jo ensimmäinen Lissabonissa vuonna 2000 pidetty konferenssi osoitti konseptin toimivuuden.

- Olen ollut kaikissa konferensseissa mukana, ja ne ovat olleet menestyksiä. Konferenssien ytimen muodostavat eri maiden parhaiden käytäntöjen esittelyt. Kokemuksiamme jakamalla voimme oppia toinen toisiltamme, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Juhani Turunen sanoi Tampereella.

Yhteistä kilpailukykyä rakentamassa

Laatukonferenssien perusidea on säilynyt samana Lissabonista alkaen. Konferenssi on verkostoitumisen ja keskinäisen kanssakäymisen paikka. Siellä kohtaavat saman tyyppisten hallinnon kehittämiseen liittyvien haasteiden kanssa työskentelevät ihmiset.

- Emme ole opettamassa, miten asiat pitäisi tehdä, vaan olemme kaikki oppimassa toinen toisiltamme, sanoi konferenssia emännöinyt ministeri Ulla-Maj Wideroos.

Wideroos iloitsi siitä, että julkishallinnon laatu kokoaa yhteen ihmiset, joille hallinnon uudistaminen on itsestään selvää ja osa jokapäiväistä työtä.

- Tämä on erittäin arvokas asenne, sillä tämän päivän maailmassa myös julkisen sektorin organisaatioiden tulee olla kilpailukykyisiä, Wideroos painotti.

Hän muistutti, ettei kilpailukyky rajoitu nykyisin vain kansallisten rajojen sisään vaan olemme mukana globaalissa kilpailussa ja varoitti kuulijoita liiasta tyytyväisyydestä.

- Kun kuvitellaan, että kaikki on hyvin ja valmista, alkaa alamäki. Menestyksen salaisuus eivät ole niinkään saavutetut päämäärät kuin jatkuvaan oppimiseen pyrkivä asenne. Etenkin meidän suomalaisten kannattaa muistaa tämä, sillä olemme pärjänneet hyvin monessa kansainvälisessä vertailussa viime vuosina.

Suomi hyvä esimerkki hallinon uudistamisessa

Yksi konferenssin tähtiesiintyjistä oli OECD:n uusi pääsihteeri Angel Gurria. Hänellä oli paljon hyvää sanottavaa Suomesta.

- Suomi on ollut johtava maa hallinnon uudistamisessa ja tärkeä yhteistyökumppani OECD:lle. Suomi on hyvä esimerkki siitä, kuinka hallintoa on tehostettu, mutta samalla säilytetty hyvä laatu ja lisätty avoimuutta. Hän viittasi myös Suomen menestykseen kansainvälisessä PISA-arvioinnissa.

Myös Gurria painotti asiantuntijoiden välisen kanssakäymisen tärkeyttä. Hän muistutti, että kaikki asiat, joita esimerkiksi OECD ajaa ovat tulosta kanssakäymisestä. Suomikin on sekä antanut ideoita että saanut niitä OECD:ltä. Hallinnon uudistamisesta ollaan OECD-maissa yksimielisiä. Kansalaiset ovat yhä tietoisempia ja vaativampia. Myös valinnanvara on kasvanut eivätkä valtiot ole enää monopoliasemassa palvelujen tuottajina. Yhä enemmän palveluja saa myös verkosta.

Gurrian mukaan on tärkeää, että kansalaiset todella ymmärtävät uudistusten perimmäiset syyt. Jos näin ei ole, voivat tärkeitä uudistuksia ajavat poliitikot joutua epäsuosioon ja syrjään. Suomen eläkeuudistuksen läpivienti nousi hyväksi esimerkiksi, johon muualla Euroopassa ei ole vielä päästy. Tämän päivän keskeisiä haasteita julkishallinnossa ovat Gurrian mielestä johtajuus ja sitoutuminen. Siksi maiden vertaileminen, benschmarking, on tärkeää.

- Mutta parhaatkaan maat eivät voi jäädä lepäilemään, uudistuksia on jatkettava, hänkin muistutti.

Myös julkishallinnon tuottavuuden vertaaminen yksityiseen sektoriin on tärkeää.

- Yksityinen ja julkinen sektori eivät ole sama asia, mutta yksityinen sektori on hyvä vertailukohde, josta voidaan oppia tehokkuutta, Gurria muistutti.

Työmaata riittää

Konferenssin tieteelliset raportoijat kirjoittivat raportin konferenssin aikana tekemistään havainnoista ja kommentoivat konferenssin sisällöllistä antia. Siitä ilmenee, että kaikesta myönteisestä huolimatta hallinnon kehittämisessä riittää työtä. Paperilla asiat voivat vaikuttaa helpommilta kuin tosielämässä.

- Raportoijat kertoivat, että uudistusten läpivienti vaatii tahtoa ja sitkeyttä. Liian moni aikaisemmissa konferensseissa esitelty hanke ja hyvä käytäntö oli jäänyt toteutumatta, kertoo Juhani Turunen konferenssin jälkitunnelmissa.

Hän sanoo, että Lissabonin strategian ymmärtäminen myös julkista sektoria velvoittavaksi on vielä monelle EU-jäsenmaalle ja hankkeelle suuri haaste.

- Kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistaminen on Euroopan kohtalon kysymys, Turunen muistuttaa.

Valtiovarainministeriön hallinnonkehittämisosasto konferenssin järjestäjänä on saanut paljon kiitosta konferenssin sisällöstä, avainpuhujien valinnasta, järjestelyjen täsmällisyydestä ja yleisestä tunnelmasta. Myös Tampere kokouspaikkana osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.

 

Helena Berg
Valtiovarainministeriö, viestintä

Tulostettava versio