Valtiotyönantaja 4/2006 < Kolumni
Kun EU-puheenjohtajakautta on enää reilu kuukausi jäljellä, olo on kuin olisi ollut suuressa lingossa, josta eiole ihan varma haluaako ulos. Tammikuun ensimmäisenä vaanii PPD, masentava Post-Presidency Depression, jokakiertää puheenjohtajamaasta toiseen siinä missä EU:n rotatoiva puheenjohtajuuskin. Mitä jää puheenjohtajakaudenpyörteissä ollut virkamies tuolloin kaipaamaan?
Omana tehtävänäni on ollut vastata puheenjohtajakauden viestinnästä ja siinä ehkä tärkeimpänä pääministerin kansainvälisistä toimittajasuhteista. Tästä vinkkelistä kausi EU:n johdossa on ollut ainutlaatuista aikaa: en usko että koskaan tulee toista vastaavaa näin pitkää jaksoa, jonka aikana kansainvälisen median mielenkiinto kohdistuu Suomeen yhtä voimakkaana.
Juu, toki, on meillä puheenjohtajakausi lymyämässä myös keväällä 2020, mutta silloin elänemme jo ryhmäpuheenjohtajuuksien aikaa. Kun nyt syksyllä jossain päin maailmaa pamahti, tulvi tai äänestettiin, meidän suomalaisten tiedottajien puhelimet alkoivat päristä välittömästi. Tammikuussa ei paljon pärisse. Kyllä Suomenkin mielipide aina satunnaisesti kiinnostaa, mutta ohi lienevät ne lauantait, jolloin luurista kuului: "Hello, this is CNN from London..."
Aloitimme puheenjohtajakauden valmistelut jo kolmisen vuotta sitten. Tuolloin tehtiin budjettilinjauksia, rekrytointisuunnitelmia, alustavia arvioita asialistasta. On ollut kiehtovaa seurata asioiden toteutumista asteittain. Tuolloin paperille hahmotellut puheenjohtajakauden lisäkädet saivat vuoden 2005 aikana kasvot ja nimetkin. Koko monikymmenpäinen EU-puheenjohtajuussihteeristö on hitsautunut joukkoomme niin tiiviisti, että työpisteiden asteittainen tyhjeneminen vihlaisee. PPD senkun pahenee.
Myös puheenjohtajakauden viisihenkinen verkkotiimimme aloitti täydessä vahvuudessaan vuoden 2005 puolella. Verkkopäätoimittaja Miia oli sitä ennen tehnyt ison pohjatyön sivujen suunnittelussa, kilpailutusten käynnistämisessä ja etenkin verkkotyöryhmämme paimentamisessa. Tavoitteenamme oli vaatimattomasti maailman paras puheenjohtajakauden verkkosivusto. Tässä katsoisin - verkkotyöryhmän puheenjohtajana varsin objektiivisesti - onnistuneemmekin. Palaute on ollut erinomaista.
Erityiskiitosta sivut ovat saaneet runsaista webcasteista eli suorista videolähetyksistä tiedotustilaisuuksista ja Brysselissä pidettävien ministerineuvostojen istunnoista. Molemmat avoimuustavoitteita, jotka kaudelle asetimme. Suurta kansainvälistä mielenkiintoa on herättänyt myös latinankielinen viikoittainen uutiskirjeemme. Ranskalaisille emme ole tohtineet vielä kertoa, että latinankielistä katsausta on tilattu enemmän kuin ranskankielistä. Jopa EU:n monimuotoisia kielikiistoja saattaa tulla ensi vuonna ikävä. Tosin harvemmin. Matkailusta pitävälle puheenjohtajavuosi pääministerin kyydissä luontuu erinomaisesti.
Vuoden ehkä hektisimmät kuukaudet olivat pari kolme kuukautta juuri ennen kauden alkua. Kevään korvilla pieni VNK Tours -joukkomme oli enemmän reissussa kuin paikoillaan. Tulevan puheenjohtajan on hyvä tavata muiden maiden päämiehiä ennen kauden alkua, joten sinkosimme Intiasta Kyprokselle ja Turkista Kroatiaan Brysseliä unohtamatta. Alkukesä oli myös Suomeen suuntautuvien päämiesvierailujen sesonkiaikaa.
Oma suosikkini puheenjohtajakauden tapahtumista on ollut 60 Brysselin-kirjeenvaihtajalle järjestämämme tutustumismatka Suomeen kesä-heinäkuun vaihteessa. Toimittajat saivat tutustua ministereihimme, syödä suurella sydämellä valmistettua suomalaista ruokaa, saunoa, käydä Kotkassa perehtymässä käytännön EU-Venäjä -yhteistyöhön ja nauttia lähes epätodellisen kauniista kesäkelistä. Jos ensivaikutelma on niin tärkeä kuin puhutaan, olen erityisen kiitollinen siitä, että oman kautemme alku ei sitten ollut tammikuussa.
Hienoja hetkiä on ollut valtavasti: Asem- ja Lahden huippukokous, tapaamiset Kiinan, Intian, Venäjän ja monen muun maan kanssa, vierailu G8-huippukokouksessa Pietarissa, käynnit Euroopan parlamentissa ja komissiossa...
Pienen maan pienehkölle hallinnolle puheenjohtajakausi on melkoinen ponnistus. Tämän lingon jälkeen on oivaa voida viettää kesälomansa tammikuussa - mutta sitten voisikin taas jatkaa jokusen kauden.
Sanna Kangasharju
Valtioneuvoston viestintäyksikkö
Valtion työmarkkinalaitos
www.vm.fi/vtml