Hallitus esittää muutoksia valtion johtavien virkamiesten asemaan

Hallitus esittää uutta lakia, jossa säädettäisiin valtion johtavien virkamiesten nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä sekä täsmennettäisiin johdon valintamenettelyä. Esityksen mukaan ylimmän johdon viroista tulisi valtionhallinnon yhteisiä. Nimitystoimivaltaan hallitus ei kuitenkaan esitä muutoksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2007.

Esityksen tavoitteena on edistää valtionhallinnon johtamisen laatua ja tuloksellisuutta. Tavoitteena on myös edistää poikkihallinnollista toimintatapaa sekä korostaa johtamisen ammattitaitoa ja johtajien henkilökohtaisia tulostavoitteita ja vastuuta. Valinnassa painotettaisiin myös henkilöjohtamisja esimiestaitoja nykyistä enemmän. Keskeisiä muutoksia olisivat ylimmän johdon virkojen muuttaminen valtionhallinnon yhteisiksi sekä tehtävään määräämismenettelyn käyttöön ottaminen. Uuden järjestelmän piiriin kuuluisivat ministeriöiden kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä välittömästi ministeriöiden alaisten virastojen päälliköt. Näiden virkojen määrä on yhteensä noin 130.

Esityksen mukaan yhteiset virat täytetään avointa ja julkista menettelyä käyttäen kuten nykyisinkin. Virkaan nimitettäisiin toistaiseksi, ilman määräaikaa. Virat olisivat nimeltään johdon virkoja ja tehtävänimikkeet puolestaan kuvaisivat virkamiehen asemaa organisaatiossa. Virkanimityksen jälkeen henkilö määrättäisiin erikseen ylimmän johdon tehtävään, esimerkiksi ministeriön kansliapäällikön tehtävään. Myös tehtävät täytettäisiin avointa menettelyä käyttäen.

Tehtävään määräys olisi määräaikainen ja kestäisi kerrallaan viisi vuotta. Henkilö voitaisiin määrätä samaan tehtävään uudelleen. Tavoitteena on kuitenkin, että aktiivista urasuunnittelua ja valmennusta käyttäen löydetään uusi haasteellinen tehtävä ensimmäisen tai toisen jakson päättyessä. Tosiasiallinen ja laajempi mahdollisuus kiertoon toteutuu aikaa myöten, kun liikkuvuus lisääntyy myös uran alkuvaiheessa. Johdon virkaan nimitetty voisi myös suostumuksensa mukaan siirtyä muuhun kuin uuden järjestelmän piiriin kuuluvaan johdon tehtävään. Tällainen voisi olla esimerkiksi määräaikainen vaativa asiantuntijatehtävä valtioneuvostossa.

Nimitykset ja tehtävään määräykset valmisteltaisiin uudessakin järjestelmässä sen ministeriön johdolla, jossa tai jonka hallinnonalalla kyseinen tehtävä on. Valtioneuvoston ja presidentin nimitysvalta säilyisi ennallaan. Johdon kehittämistä, urasuunnittelua ja valintaa varten esitetään perustettavaksi ministeriöitä avustamaan uusi neljän henkilön tukiyksikkö valtiovarainministeriöön. Yksikön toimintamenot katettaisiin valtiovarainministeriön toimintamenoja kohdentamalla.

Esityksestä on käyty valtion yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa.

Tulostettava versio