Valtion ja pääkaupunkiseudun henkilöstöjohtajat ennakoivat yhdessä

Millainen on julkistyönantaja vuonna 2017? Siihen haettiin vastausta valtion henkilöstöjohdon kymmenennessä foorumissa Helsingissä. Foorumi oli ensimmäinen yhteistapaaminen pääkaupunkiseudun kuntien henkilöstöjohtajien kanssa. Seminaarin aiheena oli ennakointi ja julkisen työnantajan yhteisökuva.

Foorumin työvaliokunnan puheenjohtajan Hannu Lapin mielestä seminaari oli lähtölaukaus työlle, joka muotoutuu sen mukaan minkälaista palautetta henkilöstöjohtajat antavat tästä tilaisuudesta. Seminaarin toinen puheenjohtaja, Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Raija Peltonen puolestaan uskoi, että valtio- ja kuntatyönantajien välillä voi olla yhteistyömahdollisuuksia mm. henkilöstön uudelleenkoulutuksessa. Yhteiset verkostot pohtivat jatkossa ainakin ennakointia, liikkuvuutta ja työnantajakuvaa.

Helsingin ja Espoon henkilöstöjohtajat Hannu Tulensalo ja Päivikki Helske kertoivat, miten näissä kaupungeissa varaudutaan työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Kaupunkien henkilöstöstrategioiden merkitystä kuvaa sekin, että ne ovat olleet myös poliittisten päättäjien käsittelyssä. Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto muistutti, että ennakointia tukeva oppiva organisaatio vaatii hyvin kehittynyttä työyhteisöä, mikä ei saa olla pelkkä klisee. Hänen mielestään Suomen on otettava oppia myös muualta. Tulevaisuus tuo väistämättä meille lisää mm. maahanmuuttajia, joten vähemmistöjen kanssa elämään opettelu on eräs keskeinen haasteemme.

Villit kortit ja voimautava johtaminen käytöön

Filosofian tohtori Osmo Kuusi, joka on monen toimensa ohella myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan asiantuntija, antoi hyviä eväitä tulevaisuuden hahmottamiseen. Pohdinnassa on hyvä ottaa huomioon villit kortit eli orastavat ilmiöt megatrendien ohella. Vaikka ensi reaktio olisikin naurahdus, ajatusta ei heti kannata hylätä, vaan kannattaa tarkkaan miettiä, voisiko ilmiö muuttua todeksi tulevaisuudessa, Kuusi muistutti.

Kuusi toivoi kuuntelevaa jämäkkyyttä keskushallinnolta, eikä pelkkää sanelua. Myös hallinnosta, sidosryhmiltä ja palvelujen käyttäjiltä tulevia mielipiteitä pitäisi kuunnella tarkalla korvalla. Alhaalta voimauttava johtaminen eli henkilöstön ajatuksien vetäminen ylöspäin on keskeistä, jos halutaan kaivaa innovaatioita ja luovuutta esiin, Kuusi korosti.

Tekesin ennakointijohtaja Pirjo Kyläkoski vaati lisää tekemisen meininkiä, joka näkyisi myös ulkomailla. Nykyinen työilmastomme ei hänen mielestään houkuttele riittävästi nuoria tutkijoita Suomeen. Tähän Kuusi huomautti, että Suomen kannattaa ennakoinnissakin hyödyntää sitä, että täällä julkiset ja yksityiset instituutiot toimivat hyvin yhdessä. Tosin siihen ei saa liiaksi tuudittautua.

Julkishallinosta trendityöpaikka?

Mainonnan ja markkinoinnin tutkija Vaula Norrena kertoi joutuneensa aikanaan perustelemaan kavereilleen, miksi oli töissä mainostoimistossa, sillä 1970-luvulla se ei olut muodikasta. Sen jälkeen mainosala on ollut kiinnostava työnantaja kuten yksityinen sektori yleensäkin. Mutta trendit muuttuvat ja Norrena uskoo, että lähitulevaisuudessa status on taas siirtymässä rahasta aikaan. Henkinen hyvinvointi, pieni elämä ja turvallisuushakuisuus ovat pian muotia, mikä Norrenan mukaan on eduksi julkishallinnon työnantajalle.

Hän muistutti kuitenkin, että työtä on tehtävä, jotta saamme pyyhittyä ihmisten mielistä kuvan harmaasta ja palveluhaluttomasta byrokraatista. Hyvä asiakaspalvelu, miellyttävät ja nykyaikaiset asiakastilat ym. ovat myös brändiä. Ja vanha totuus puskaradion merkityksestä tuli taas todistettua. Se mitä julkishallinnon työntekijä kertoo kaverille omasta työpaikastaan vaikuttaa paljon enemmän kuin mikään mainos tai esite.

 

Leena-Maija Jyllikoski
VM. viestintä

Tulostettava versio