Selvitys kevään 2008 paikallisesta sopimisesta

Valtion työmarkkinalaitoksessa on tehty selvitys paikallisten erien kohdentamisneuvotteluista keväällä 2008. Selvitys tehtiin virkatyönä edistämään työnantaja- ja sopimustoimintaa. Tarkoitus on myös valmistautua pääsopijajärjestöjen sekä VTML:n yhteiseen tarkasteluun. Aineiston perusteella on tehty arviointi siitä, kuinka hyvin tehdyt ratkaisut sopivat vpj:n kehittämistavoitteisiin sekä tuloksellisuuden edistämiseen. Lisäksi on esitetty joitakin kehittämisnäköaloja.

Tarkastelun kohteena ovat erien toteutunut suuruus ja sen perusteet sekä erien toteuttamistavat tuloksellisuutta edistävällä tavalla ja sukupuolivaikutukset, kuten sopimuksen 12 §:ssä on määrätty. Luonnos selvitykseksi esiteltiin työnantajaryhmissä 11.8.2008.

Aineistona käytettiin virastojen hyväksyttyjä sopimuksia ja vielä tarkastusvaiheessa olleita neuvottelutuloksia, tarkastuspyyntöjen kirjeitä ja tuloksellisuusvaikutusten arviointeja, sekä tarkastusvaiheen aikaisia keskusteluja VTML:n ja virastojen välillä.

Virastojen ratkaisuista tehtiin yhteenveto, jossa tarkasteltiin virastokohtaisesti kuinka paljon eriä oli käytössä, miten palkankorotusvara on allokoitu tehtäväkohtaisen palkanosan, henkilökohtaisen palkanosan ja muiden ratkaisujen kesken, millä tavalla palkanosia on kehitetty sekä esitettiin virastojen oma näkemys ratkaisun vaikutuksesta tuloksellisuuteen ja mahdolliset VTML:n tarkastusvaiheen kommentit.

Erät tarkoitettu kannustavaan kehittämiseen

Valtion 2007 - 2010 sopimusratkaisun tavoitteena on valtionhallinnon tuloksellisuuden edistäminen, palkkakilpailukyvyn parantaminen osaavasta työvoimasta sekä paremman tasa-arvon saavuttaminen palkkauksessa. Koko ratkaisun vaikutus on 11,5 %, josta 3,3 prosenttiyksikköä sovittiin kohdennettavaksi paikallisesti toteutettavilla erillä vuosina 2008 ja 2009. Paikallisesti toteutettavat erät jakautuvat paikallisiin eriin ja kehittämiseriin seuraavasti: 1.3.2008 paikallisten erien suuruus oli 0,6 % ja kehittämiserien 1,0 % ja 1.3.2009 paikallisten erien suuruus on 0,7 % ja kehittämiserien 1,0 %.  

Kehittämiserillä ei ole perälautaa. Vuoden 2008 paikallisella erällä perälautana on prosentuaalinen yleiskorotus. Vuoden 2009 paikallisen erän perälautana on puoliksi prosentuaalinen yleiskorotus ja puoliksi valtion palkkausjärjestelmän, vpj:n kehittämisen agendan mukaisesti tehtävä työnantajan päätös.

Erät on tarkoitettu käytettäväksi valtion palkkausjärjestelmän, vpj:n suunnattuun ja kannustavaan rakenteelliseen kehittämiseen, yleiskorotuksia tai muita kaikille suunnattuja korotuksia välttäen. Eriä on mahdollisuus käyttää myös virastojen tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen tai tuloksellisuutta edistävien työaikaratkaisujen toteuttamiseen.

Kaikilla virastoilla erät eivät olleet täysimääräisinä tai lainkaan käytössä johtuen vpj-järjestelmään siirtymisen aiheuttamista kustannuksista tai kehittämiserien lykkäämisestä. Ministeriöiden osalta erät on varattu valtioneuvoston palkkausjärjestelmän kehittämiseen.

Virastojen ratkaisut ja vpj:n kehittäminen

Lähes kaikissa tapauksissa saatiin aikaan neuvottelutulos. Suurimmaksi osaksi tehtiin vuoden 2008 eriä koskevia ratkaisuja, vaikka sopiminen molempien vuosien erien toteutuksesta oli myös mahdollista.

Noin 2/3 kyseessä olevista virastoista kehitti tehtäväkohtaista palkanosaa muuttaen tehtäväkohtaisen palkanosan taulukoita kilpailukyvyn ja kannustavuuden parantamiseksi tai epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi. Yhdessä tapauksessa otettiin käyttöön kokonaan uusi vaativuudenarviointijärjestelmä.

Yli puolet virastoista käytti eriä henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen. Keinoina käytettiin palkanosan maksimin kasvattamista, taulukon herkistämistä lisäämällä luokkia sekä porrastuksen muuttamisesta suosimaan parempia suorittajia. Niillä virastoilla joilta puuttui vielä sitova henkilökohtaisen palkanosan taulukko, eriä suunnattiin sellaisen käyttöönottamiseksi.

Eriä käytettiin tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen vain yhdessä tapauksessa. Muita yksittäisiä ratkaisuja olivat mm. työnantajan päätettävissä oleva tuloksellisuuteen perustuva lisäpalkkio ja työajan pidentäminen. Tuloksellisuutta edistäviä työaikaratkaisuja ei tehty.

Ratkaisut toteuttivat suhteellisen hyvin vpj:n kehittämisen agendaa ja ne perusteltiin pääosin vpj:n kehittämisellä. Tosin 1/3:ssa tapauksista esiintyi yleiskorotuksen omaisia ratkaisuja, joissa korotukset kohdentuivat joko kaikille tai lähes kaikille.

Ratkaisujen vaikutus tuloksellisuuteen

Virastojen tuli laatia selvitykset ratkaisujen vaikutuksesta toimintansa tuloksellisuuteen. Tehdyissä tarkasteluissa on huomion kohteena yleensä ollut ratkaisun merkitys vpj:n kehittämisessä sekä kilpailukyvyn ja kannustavuuden parantamisen kannalta. Tarkasteluissa on muutoin suhteellisen harvoin sivuttu ratkaisujen merkitystä virastojen tuloksellisen toiminnan kannalta.

Keskeisin syy tähän tarkastelutapaan lienee keskustason sopimuksessa tehty valinta, että vpj:n kehittäminen keskustason sopimuksen linjausten mukaisesti johtaa parempaan tuloksellisuuteen. Tarkastelujen painottumiseen vpj-näkökulmaan on varmaankin vaikuttanut myös palkkaratkaisujen tuloksellisuusvaikutusten hahmottamisen ja todentamisen vaikeus. Valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuuden edistämistä tulisi edelleen pitää johtotähtenä palkka- ja sopimuspolitiikassa. Sekä keskus- että virastotasolla tulisi vahvistaa näiden asioiden välistä yhteyttä, mikä vaatii myös hyviä tuloksellisuuden johtamisen ja todentamisen käytäntöjä.

Onnistunut, mutta haastava ratkaisu

Syksyn 2007 ja kevään 2008 työnantajaryhmissä vahvistui käsitys siitä, että tehty ratkaisu on varsin onnistunut ja mahdollisuuksia tarjoava. Samalla ratkaisua kuitenkin pidettiin sopimustoiminnallisesti ja teknisesti varsin haastavana.

Pääsääntöisesti virastojen ratkaisuissa saavutettiin neuvottelutulokset. Neuvotteluissa oli harvoin asioita, jotka olisivat vaatineet keskustason osapuolten huomiota. Neuvottelujen onnistumiseen vaikuttivat keskustason osapuolten sitoutuminen noudattamaan keskustason sopimuksen tavoitteita sekä uudentyyppiset perälautamääräykset.

Kehittämisnäköaloja

Kehittämisnäköalojen taustaksi esitettiin viisi keskeistä tekstireferaattia, jotka koskivat henkilöstöjohtamista ja sen suhdetta tulosohjaukseen, palkanmuodostusta sekä sopimustoimintaa. Kehittämisnäköaloja esitettiin seuraavista teemoista:

- Tuloksellisen toiminnan edistäminen palkka- ja sopimuspolitiikan avulla
- Virasto- ja keskustasojen työnjako ja yhteistyö
- Virastojen ratkaisujen raportointi
- Valtionhallinnon palkkakilpailukyvystä huolehtiminen
- Vpj:n kannustavuuden kehittäminen
- Palkanmuodostusta koskevan selvityshankkeen työn seuranta.

Teemu Nurmi
Harjoittelija, VTML

Tulostettava versio