Valtion työvoimakustannukset noin 6 miljardia euroa vuonna 2009

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee vuonna 2009 noin 118 000 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat noin kuusi miljardia euroa.

Valtion sopimusratkaisun, 1.10.2007-31.1.2010, tavoitteena on palkkauksen ja työelämän kehittämisen avulla parantaa valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta. Sopimukseen sisältyvät vuosina 2007-2009 kolme yleiskorotusta, yhteensä runsaat 8 prosenttia, sekä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä edistävin painotuksin virastotasolla toteutettavat vuosien 2008 ja 2009 erät, yhteensä 3,3 prosenttia. Sopimuskauden loppuun ajoittuu samapalkkaerä, josta tarvittavien selvitysten jälkeen sovitaan keskustasolla vuonna 2009 ja jonka suuruus on enintään 0,2 prosenttia valtionhallinnon kokonaispalkkamenoista. Sopimuksen vaikutus tekstitarkistuksineen on kertaantumiset huomioon ottaen yhteensä 12,0 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli vuonna 2007 keskimäärin 3,6 prosenttia. Sopimuskorotuksista ja sopimusten soveltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan 6,5 prosenttia vuonna 2008 ja 5,6 prosenttia vuonna 2009.

Vuoden 2009 talousarvioesitykseen on lisätty valtion virka- ja työehtosopimuksesta johtuva 191 miljoonaa euroa ja valtion palkkausjärjestelmien käyttöönotosta aiheutuva 7 miljoonaa euroa. Sopimusratkaisuun sisältyneeseen palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättämiseen liittyen vuonna 2008 määrärahoja lisättiin kertaluontoisesti 42,6 miljoonalla eurolla ja samalla perusteella vuoden 2009 esityksessä niitä on vähennetty kertaluontoisesti 18 miljoonaa euroa. Valtion palkkakilpailukyvyn parantamiseksi pääosin syksyllä 2007 tehtyjen työnantajan palkkapoliittisten kehittämistoimenpiteiden aiheuttamiin palkkamenoihin on toimintamenomomenteille lisätty 44 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen neljän palkantarkistustekijän yhteisvaikutus viraston tai laitoksen toimintamenoihin ilmenee momenttien selvitysosista.

Ammattimaista henkilöstöjohtamista tarvitaan

Valtiovarainministeriö linjasi 6.11.2007 toimintatavat muutosten johtamisessa ja muutosturvasta valtiohallinnossa. Hallinnon muutosten, kuten keskus- ja aluehallinnon uudistusten sekä tuottavuusohjelman lisäksi työvoimatilanteen nopea muuttuminen vaatii uudenlaisia ja tehokkaampia henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä. Muutostilanteet edellyttävät valtion toimintayksiköiltä ammattimaista henkilöstöjohtamista, toimivaa henkilöstösuunnittelua ja kilpailukykyä työnantajina. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutuminen ovat olennaisen tärkeitä muutosten onnistuneessa toteutuksessa.

Valtioneuvoston periaatepäätös valtionhallinnon johtajapolitiikasta sisältää ne periaatteet, joilla valtio työnantajana hankkii palvelukseensa, kehittää ja kannustaa päteviä johtajia suoriutumaan eri tehtävissä. Johtajapolitiikan uudistukset toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa vaiheittain vuosina 2008-2011. Yhtenä konkreettisena uudistuksena on valtiovarainministeriön käynnistämä Tulevaisuuden johtajat -ohjelma, jolla valmennetaan keskeistä johtoa ja asiantuntijoita tulevaisuuden haasteisiin.

Tuottavuusohjelma jatkuu

Hallitus jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia käsitellään pääluokkien, lukujen ja momenttien selvitysosissa. Päätettyjen ja kohdennettujen tuottavuustoimenpiteiden arvioidaan pienentävän henkilöstötarvetta vuonna 2009 yhteensä 1 944 henkilötyövuodella, mikä on huomioitu talousarvioesityksessä.

Esityksen mukaan koko valtionhallinnon tasolla tarkastellen muutokset voidaan toteuttaa henkilöstön luonnollisen poistuman rajoissa, sillä poistuman arvioidaan vuonna 2009 olevan noin 5 600 henkilöä, joista varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyy noin 2 800 henkilöä.

Henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja muu luonnollinen vaihtuvuus antavat merkittävän mahdollisuuden toteuttaa palvelukykyä, tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä laajojakin uudistuksia voimassa olevia palvelussuhteita vaarantamatta.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Osan tuottavuustoimenpiteiden aikaansaamista menosäästöistä hallinnonalat voivat kohdentaa uudelleen ja loppuosa luetaan koko valtiontalouden menoja vähentäväksi säästöksi.

Leena-Maija Jyllikoski
VM; viestintä

Tulostettava versio