Haastattelu kuuluu rekrytointiin

Haastattelu kuuluu jokaiseen rekrytointiin. Sitä ilman ei rekrytoida, vaikka ns. kärkihakijat tunnettaisiin entuudestaan, kirjoittaa hallitussihteeri Heidi Sederholm ympäristöministeriöstä. 

Ympäristöministeriössä kuvattiin viime vuonna ministeriön rekrytointiprosessi ja samalla mietittiin tapoja parantaa ja sujuvoittaa prosessia. Osana tätä työtä on pyritty myös parantamaan prosessiin vakiintuneena elementtinä kuuluvaa hakijoiden haastattelua. Tänä syksynä prosessiin on otettu mukaan koko prosessin aikataulutus heti alussa osallistujien kesken.

Haastattelun ilmapiiri pyritään luomaan mahdollisimman leppoisaksi kuitenkin niin, että keskeiset asiat tulevat käsitellyiksi.

Haastatteluihin osallistuu aina asian esittelijä henkilöstöpalveluista sekä rekrytoiva esimies ja tilanteen mukaan muita henkilöitä. He valitsevat yhteistyössä haastatteluun kutsuttavat henkilöt - yleensä 4-5 henkilöä - ja haastattelevat heidät. Esittelijä laatii haastatteluissa hakijoista lyhyet muistiinpanot. Haastattelujen jälkeen esimies ja esittelijä käyvät yhteenvetokeskustelun, jossa hakijoiden ansioita vertaillaan ja yleensä päätetään jatkotoimenpiteistä mm. yhteydenotosta edellisiin työnantajiin ja henkilöarviointiin lähetettävistä.

Henkilöarviointia ministeriössä käytetään lähtökohtaisesti vain ylimmän johdon tehtävissä. Sitä käytetään hakijasta haastattelussa saatujen tietojen ja vaikutelmien vahvistamiseen. Sen tuloksia käytetään vain yhtenä lisäperusteena valinnassa.

Haastattelurunko apuna

Haastatteluja varten on laadittu haastattelurunkomalli, joka on kaikkien saatavilla ministeriön intranetissä. Yhteisen mallin laadinnalla on pyritty osaltaan varmistamaan, että haastattelussa kaikkia hakijoita kohdellaan tasapuolisesti ja heiltä mm. kysytään samat kysymykset. Haastattelurunkomalliin on pyritty kokoamaan keskeiset haastattelussa käsiteltävät ja selvitettävät seikat ja listattu haastattelukysymyksiä. Esimerkiksi kielitaito pyritään testaamaan haastattelussa käyttäen asianomaista kieltä varsinkin kansainvälistä kanssakäymistä vaativissa tehtävissä. Myös nimityksissä vakiintuneesti käytössä oleva koeaika ja yhteydenotto suosittelijoihin käydään läpi.

Haastattelu on hyvä paikka pyrkiä selvittämään tulevan työn näkökulmasta keskeisiä hakijan ominaisuuksia; taitoja ja kykyjä sekä toimintatapoja esimerkiksi vuorovaikutus- ja organisointitaitoja, kykyä muutosjohtamiseen, stressinsietokykyä tai miten hän toimii esimiehenä tai henkitisissä tilanteissa. Nämä seikat eivät yleensä ilmene hakemuksesta.

Heli-järjestelmän myötä hakemusten tyylin on havaittu muuttuneen aikaisempaa suppeammaksi. Näin on erityisesti hakijan kuvaileman tehtävään perehtyneisyyden ja osaamisen osalta. Myös tämä on entisestään lisännyt haastattelun merkitystä.

Haastattelu muuttanut ensikäsityksiä

Käytännössä haastattelu on useammassa rekrytoinnissa nostanut kärkihakijoiksi muitakin kuin hakemusten perusteella ansioituneemmiksi katsotut.

Haastattelussa on myös toinen puoli. Se on hakijalle tilaisuus saada tietoja organisaatiosta, sen toimintavoista ja ilmapiiristä ja työnantajalle tilaisuus mainostaa ja esitellä omaa organisaatiota. Se on myös tilaisuus vaikuttaa ja muokata työnantajakuvaa. Tästäkin näkökulmasta huolellinen valmistautuminen haastatteluihin on tärkeää. Haastattelijat luovat omalta osaltaan mielikuvia.

Haastattelussa rekrytoidaan aina tiettyyn tehtävään, mutta toisaalta organisaatioon, jossa työtehtävien kehittäminen on mahdollista. Myös tätä näkökulmaa korostetaan haastattelussa.

Heidi Sederholm
Hallitussihteeri, ympäristöministeriö

Tulostettava versio