Valtiotyönantaja 4/2009 < Artikkelit < Tasa-arvosuunnitelmat toteutettu kattavasti valtionhallinnossa
Imagoltaan tasa-arvoinen työpaikka houkuttelee päteviä työntekijöitä, mikä parantaa organisaation mahdollisuuksia kilpailla osaavasta henkilöstöstä. Vuonna 2009 tasa-arvosuunnitelman oli tehnyt 86 prosenttia valtion virastoista.
Valtion työmarkkinalaitos kysyi tasa-arvosuunnittelusta budjettivaltion virastoilta ja laitoksilta ensimmäisen kerran toukokuussa 2007 (Valtiotyönantaja 2/2007). Kysely uusittiin tammikuussa 2009. Kyselyjen avulla on selvitetty tasa-arvosuunnittelun tilannetta valtiolla, sen sisältöä, tuloksia sekä suunniteltuja toimenpiteitä.
Tasa-arvoisesta työyhteisöstä hyötyvät sekä työntekijät että työnantaja. Sukupuolten välinen tasa-arvo työyhteisössä luo työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä sekä lisää henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista. Tasa-arvon edistäminen työpaikalla voidaan nähdä myös organisaation kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta. Imagoltaan tasa-arvoinen työpaikka houkuttelee päteviä työntekijöitä, mikä parantaa organisaation mahdollisuuksia kilpailtaessa osaavasta henkilöstöstä. Motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö puolestaan lisää tuottavuutta ja parantaa organisaation kilpailukykyä. Monet organisaatiot ovat nimenneet tasa-arvon perusarvokseen.
Tasa-arvoa edistetään tasa-arvosuunnitelmalla
Tasa-arvolaki velvoittaa kaikki työnantajat toimimaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla. Tasa-arvoa pyritään edistämään tasa-arvosuunnitelman avulla. Vähintään 30 henkilöä vakituisesti työllistävien työnantajien on lain mukaan tehtävä tasa-arvosuunnitelma, joka on päivitettävä vuosittain.
Tasa-arvosuunnitelma voi olla oma erillinen suunnitelma tai se voi olla osana esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa. Tasa-arvovaltuutetun selvityksistä vuosilta 2003 ja 2005 käy ilmi, että erilliset tasa-arvosuunnitelmat sisältävät enemmän konkreettisia toimia tasa-arvon edistämiseksi kuin suunnitelmat, jotka ovat osa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa.
Vastuu tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta on työnantajalla, mutta suunnitelma tulisi tehdä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelma tulee tehdä myös jo tasa-arvoisiksi koetuissa työyhteisöissä, jotta tasa-arvon tila ja mahdolliset uudet kehitystarpeet tunnistettaisiin.
Suurimmalla osalla valtion virastoista on tasa-arvosuunnitelma
Vuoden 2009 kysely lähetettiin 159 organisaation hallinto- ja henkilöstöjohdolle sekä keskus- ja aluehallinon työnantajatehtäviä hoitaville henkilöille. Kyselyyn vastasi 147 virastoa ja laitosta. Tulokset perustuvat 117 suunnitteluvelvollisen organisaation vastauksiin. Näissä organisaatioissa työskenteli 82700 henkilöä, joka kattaa 68 prosenttia valtion henkilöstöstä.
Vuonna 2009 tasa-arvosuunnitelman oli tehnyt 86 prosenttia virastoista. Suunnitelman tehneiden virastojen osuus oli noussut 2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2007. Vuonna 2009 suurin osa suunnitelmista, 77 prosenttia, oli tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Niistä virastoista, jotka eivät olleet tehneet tasa-arvosuunnitelmaa, 69 prosenttia aikoi tehdä sen vuoden 2009 aikana ja 19 prosenttia aikoi tehdä suunnitelman myöhemmin.
Tasa-arvosuunnitelma tehdään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa
Vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että kaikki tasa-arvosuunnitelmat oli tehty yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa. Luottamus- tai varaluottamusmiehen osuus suunnitelmien teossa oli kasvanut 56 prosentista (v. 2007) 79 prosenttiin. Ulkopuolisia asiantuntijoita ja konsultteja käytettiin hieman enemmän vuonna 2009 (7 %) kuin vuonna 2007 (6 %).
Yhä useampiin tasa-arvosuunnitelmiin sisältyy palkkakartoitus
Lähes kaikkiin tasa-arvosuunnitelmiin sisältyi tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä vuonna 2007 (94 %) että vuonna 2009 (95 %). Laajemman tasa-arvoselvityksen tekeminen yleistyi, 81 prosenttia organisaatioista oli tehnyt suunnitelman yhteydessä laajemman tasa-arvoselvityksen vuonna 2009. Vuonna 2007 sen oli tehnyt 70 prosenttia virastoista. Myös palkkakartoitus sisältyi useampiin tasa-arvosuunnitelmiin. Vuonna 2009 kartoitus sisältyi 84 prosenttiin tasa-arvosuunnitelmista, kun vuonna 2007 osuus oli 68 prosenttia.
Tänä vuonna tehdyssä kyselyssä aiempaa useampi organisaatio oli arvioinut tasa-arvosuunnitelmien tavoitteiden onnistumista (37 %). Vuonna 2007 monet organisaatiot olivat vasta tehneet ensimmäisen tasa-arvosuunnitelmansa, joten arvioita edellisen suunnitelman onnistumisesta ei voitu tuolloin monessa tapauksessa tehdä.
Segregaatio selittää sukupuolten välisiä palkkaeroja
Molempina vuosina palkkakartoituksen tehneet organisaatiot havaitsivat keskimääräisiä palkkaeroja sukupuolten välillä. Vuonna 2007 palkkaeroja havaitsi 65 prosenttia virastoista ja kaksi vuotta myöhemmin 64 prosenttia virastoista. Yleisin selitys naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin löytyi segregaatiosta eli naisten ja miesten jakautumisesta erilaisiin ja eri vaativuustason tehtäviin. Lisäksi palkkaeroja selittivät miesten ja naisten väliset erot koulutuksessa ja työkokemuksessa sekä erot tehtävissä suoriutumisessa. Eroja aiheuttivat myös lisä- ja erityistehtävien palkanlisät sekä olosuhde- ja haittalisät ja vanhan palkkausjärjestelmän mukaisen tulotason turvaavat takuuosat.
Vuonna 2009 kolme virastoa havaitsi perusteettomia palkkaeroja. Kaikki perusteettomia palkkaeroja huomanneet organisaatiot aikoivat tehdä palkkausta korjaavia toimenpiteitä.
Tasa-arvosuunnitelmat johtavat toimenpiteisiin
Tasa-arvosuunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet liittyivät tavallisimmin uusien henkilöiden rekrytointiin, työtehtäviin sijoittumiseen sekä uralla etenemiseen. Toimenpiteissä huomiota kiinnitettiin useinmiten myös epäasiallisen kohtelun kitkemiseen sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Johtaminen ja palkkausasiat sekä työpaikan arvot, asenteet ja ilmapiiri tulivat esille noin 70 prosentissa toimenpidesuunnitelmista.
Suunnitelmien sisältö tuodaan myös henkilöstön tietoon
Noin 90 prosenttia organisaatioista informoi henkilöstöä tasa-arvosuunnitelmasta lisäämällä suunnitelman organisaation ilmoitustaululle tai lisäämällä sen verkkosivuilleen. Kaksi kolmasosaa organisaatioista tiedotti tasa-arvosuunnitelmasta virasto-, osasto- ja yksikköpalavereissa. Suunnitelmasta tiedotettiin myös henkilöstöedustajan välityksellä, kirjallisella tiedotteella sekä jakamalla suunnitelma suoraan henkilöstölle.
Katri Kinnunen
Harjoittelija, VTML
Tasa-arvosuunnitelman tulisi sisältää:
1) selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta, erittelyn naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoituksen tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista.
2) suunnitelman tarpeelliseksi katsotuista toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksi.
3) arvion aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden saavuttamisesta.
Valtion työmarkkinalaitos
www.vm.fi/vtml