Työryhmä ehdottaa uudistuksia henkilöstörahastolakiin

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toiminut kolmikantainen työryhmä ehdottaa henkilöstörahastolain uudistamista vastaamaan nykyistä paremmin paitsi yritysten ja virastojen palkitsemisjärjestelmien kehittymisestä seuranneisiin tarpeisiin myös henkilöstön tarpeisiin lähentää työsuoritusta ja siihen perustuvaa palkintaa ajallisesti. Uudistetun lain tarkoituksena olisi palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen ja viraston tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista.

Työryhmän ehdotuksen mukaan henkilöstörahastoerä voisi myös yrityksissä perustua tulospalkkioihin, voittopalkkiojärjestelmän lisäksi. Valtiolla henkilöstörahastoerät perustuvat jo voimassa olevan lain mukaan tulospalkkiojärjestelmiin ja maksettuihin tulospalkkioihin.  Henkilöstörahastoon tulisi kuitenkin lisäksi mahdolliseksi siirtää työnantajan erikseen päättämä henkilöstörahastoerän lisäerä, jonka vuotuinen enimmäismäärä vastaisi lisäerän kohteena olevan henkilöstön yhden kuukauden palkkaa. Tämä mahdollistaisi palkinnan tarkoituksenmukaisen joustamisen esimerkiksi sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työn tuloksellisuus on todennettavasti lisääntynyt, mutta tulostavoitteiden asettaminen tulospalkkiojärjestelmässä on joko jo alun perin epäonnistunut tai asetetut tavoitteet osoittautuvat olosuhteiden muututtua tuloksellisuuden lisääntymisen palkitsemisen näkökulmasta virheellisiksi.

Työryhmä ehdottaa myös, että rahaston jäsenen yksilöllisestä rahasto-osuudesta siirrettäisiin vuosittain enintään 15 % nostettavissa olevaan osaan. Ehdotus tekisi mahdolliseksi nostaa varallisuutta jo seuraavana jäsenosuuden maksupäivänä siitä lukien, kun yritys tai virasto on ensimmäisen kerran suorittanut rahastolle rahastoeriä. Voimassa olevassa lain mukaan varallisuutta voi nostaa vasta viiden vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Ehdotettu muutos lähentäisi tehdyn työsuorituksen ja sen palkinnan keskinäistä suhdetta ja parantaisi alle viiden vuoden määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien rahaston jäsenten asemaa.

Virastoilla ei vielä henkilöstörahastoja

Tällä hetkellä yhdenkään budjettitalouden piiriin kuuluvan valtion viraston tai laitoksen henkilöstö ei ole perustanut henkilöstörahastoa. Sen sijaan liikelaitoksista Ilmailulaitoksella ja Luotsausliikelaitoksella on käytössä henkilöstörahasto. Osaltaan syynä edellä sanottuun on, että henkilöstörahastoerän perusteena ja siten henkilöstörahaston perustamisen edellytyksenä olevien tulospalkkiojärjestelmien käyttöönottaminen valtiolla on ollut hidasta. Tulospalkkiojärjestelmien käyttöönottamista on edistetty Valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion pääsopijajärjestöjen yhteistyönä paitsi uudistamalla valtion tulospalkkausta koskevat periaatteet lisäksi tukemalla yksittäisten virastojen tulospalkkiojärjestelmien käyttöönottamisen pilottiprojekteja. Työ on jatkunut kuluvalla sopimuskaudella. Tästä huolimatta tulospalkkiojärjestelmien määrä ei vielä ole lähtenyt virastoissa toivotulla tavalla kasvuun.

Henkilöstörahastoon siirrettävistä eristä ei edelleenkään suoritettaisi sosiaalivakuutusmaksuja eivätkä erät kerryttäisi sosiaaliturvaa. Poikkeuksen muodostaisivat vain osa niistä tapauksista, jossa henkilöstörahastoerä tai lisäerä nostettaisiin käteisenä. Voimassa olevan valtion eläkelain mukaan henkilöstörahastoon siirrettävistä eristä maksetaan eläkemaksut ja ne kerryttävät eläketurvaa toisin kuin yksityisellä sektorilla sovellettavan työntekijöiden eläkelain mukaan. Valtiovarainministeriö tulee neuvottelemaan valtion henkilöstöjärjestöjen kanssa mahdollisuudesta saattaa valtion eläkelaki tältä osin vastaamaan työntekijöiden eläkelakia. Henkilöstörahastoon siirrettäviä eriä ei tällöin valtiollakaan pidettäisi vastikkeena työstä, niistä ei maksettaisi eläkemaksuja eivätkä ne kerryttäisi valtion eläkettä.

Henkilöstörahastoon siirrettävien erien edellä esitetty luonne tekee mahdolliseksi henkilöstörahaston kautta palkita henkilöstöä hieman suuremmilla palkkioilla kuin mikä ehkä muuten olisi virastolle mahdollista. Nostettavien rahasto-osuuksien verotukselliset etuudet puolestaan lisäävät rahaston jäsenen käteen jäävän nettovarallisuuden määrää. Myös mahdollinen sijoitettujen rahasto-osuuksien tuotto lisää jäsenen varallisuutta.

Henkilöstörahastolain uudistusehdotuksen odotetaan lisäävän työnantajan ja henkilöstön kesken käytävää keskustelua henkilöstörahastoista ja tulospalkkiojärjestelmistä sekä niiden hyödyntämisestä viraston tulostavoitteiden saavuttamisessa ja tulosjohtamisessa samoin kuin henkilöstön motivoinnissa ja palkitsemisessa sekä sitouttamisessa viraston tavoitteisiin ja arvoihin. Henkilöstörahastoja on tarkoituksenmukaista tarkastella yhtenä palkitsevana elementtinä valtion kannustejärjestelmien kokonaisuudessa.

Mika Saarinen
Neuvotteleva virkamies, VTML

Tulostettava versio