Valtion työnantajakuva parantunut

Valtion työnantajakuva on parantunut useilla osa-alueilla ja valtion otaksutaan olevan nyt yleisesti ottaen kilpailukyisempi työnantaja kuin aiemmin, kertovat keväällä 2009 toteutetut  työnantajakuvatutkimukset.

Valtio on petrannut näkemyksissä työtehtävien sisällöstä (mielenkiintoisuus, itsenäisyys ja vaihtelevuus). Myös palkkataso saa enemmän kiitosta kuin vuonna 2002. 

Valtiovarainministeriö teetti keväällä 2009 TNS Gallup Oy:llä työnantajakuvatut­kimukset väestön, nuorten koulutettujen ja valtion henkilöstön keskuudessa. Tulosten mukaan valtion ulkoinen työnantajakuva on parantunut useilla osa-alueilla edellisestä, vuonna 2002 teetetystä tutkimuksesta.

Ulkoisen työnantajakuvan vahvuudet vastaavat aiemmin tutkittuja suomalaisten arvoja ja asenteita. TNS Gallupin RISC Monitor -tutkimuksen mukaan yleisimmät suomalaisia luonnehtivat asennetrendit ovat itsensä toteuttaminen ja monitoimisuus. Nämä trendit näkyvät valtion ulkoisen työnantajakuvan vahvuuksissa työtehtävien mielenkiintoisuuden sekä ammattitaidon ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksien arvostamisena.

Valtion töitä arvostetaan

Valtion ulkoisen työnantajakuvan vahvuudet ovat työpaikkojen pysyvyys ja varmuus, työolosuhteet ja -välineet, mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen, työhyvinvoinnin toteutuminen ja työtehtävien mielenkiintoisuus.

Edellä mainitut asiat kuuluvat myös ns. raskaiden työpaikan valintakriteereiden joukkoon olipa sitten kysymys väestöstä yleensä tai korkeasti koulutetuista nuorista.

Näkemyksillä valtion töiden pysyvyydestä, mahdollisuuksista ammattitaidon ja itsensä ke­hittämiseen sekä töiden mielenkiintoisuudesta on vaikutusta yleiseen mielikuvaan valtiosta työn­antajana ja alttiuteen hakeutua valtion palvelukseen.

Heikkouksissakin havaittavissa parannusta aiempaan

Vahvuuksien rinnalla valtiolla on monia suhteellisia heikkouksia työnantajakuvassa. Näistä ns. heikkouksista seuraavaan on poimittu ne, joilla tutkimusten mukaan näyttäisi olevan merkitystä valtion palvelukseen hakeutumisen kannalta. Tällaisia mielikuvallisia heikkouksia ovat etenkin näkemykset työilmapiiristä ja palkkatasosta valtiolla sekä vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön.

Valtio on kuitenkin kyennyt viimeisen seitsemän vuoden aikana parantamaan työnantajaku­vaansa. Näkemykset valtion työyhteisöjen sosiaalisesta toimivuudesta, palkkatasosta ja jopa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista ovat aiempaa valoisampia.

Henkilöstön näkemykset vahvuuksista ennallaan

Valtion ulkoiseen työnantajakuvaan vaikuttaa osaltaan myös se, miten valtion palveluksessa olevat kokevat työnsä ja viestivät työyhteisöstään. Sisäinen työnantajakuva peilaa osaltaan henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta.

Valtion sisäisen työnantajakuvan selkeät vahvuudet ovat
-    työpaikkojen pysyvyys ja varmuus,
-    töiden mielenkiintoisuus,
-    työolosuhteet ja -välineet,
-    ilmapiiri työpaikoilla,
-    mahdollisuudet joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän tarpeet sekä
-    mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat sellaisia, jotka tutkimuksen mukaan motivoivat hyviin työsuorituksiin. Vahvuuksissa ei kuitenkaan ole tapahtunut suuria muutoksia vuodesta 2002 sen paremmin hy­vään kuin huonompaankaan suuntaan.

Oman työpaikan sisäinen kuva parempi kuin valtion kuva työnantajana yleensä

Kun verrataan valtion henkilöstön näkemyksiä valtiosta yleensä työnantajana käsityksiin omasta työnantajasta ja työpaikasta, havaitaan tulosten asettuvan pääosin lähelle toisiaan. Vahvuudet ovat samoja. Omaa työpaikkaa koskevat käsitykset ovat kuitenkin myönteisem­piä kuin näkemykset valtiotyönantajasta yleensä. Lähelle nähdään hieman eri valossa kuin kauemmas.

Oma työpaikan työnantajakuva on selvästi valtion yleistä työnantajakuvaa parempi etenkin kun arviointien kohteena on työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus, niiden mielenkiintoisuus ja haasteellisuus.

Vaikutusmahdollisuudet työssä tärkeä asia

Valtion sisäisen työnantajakuvan heikkouksiin liittyvät henkilöstön näkemykset huo­nosta palkkatasosta ja -kehityksestä. Tämä on ollut sisäisten työnantajakuvatutkimusten sanoma myös monissa aiemmissa tutkimuksissa. Kokonaisuudessaan suhteelliset sisäisen työnantajaku­van heikkoudet ovat palkkataso, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, henkilöstön tasapuolinen kohtelu ja kiireen hallinta.

Edellä mainituista keskeisimmin motivoituneisuutta edistävät vaikutusmahdollisuudet työssä. Jos taas haetaan yleistä arvostusta lisääviä tekijöitä, niin silloin puhutaan palkkatasosta ja henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta. Henkilöstön käsitykset palkkatasosta ja palkitsemisesta työssä ovat muuttuneet parempaan suuntaan vuodesta 2002.

Heikkoudet ovat samoja kun valtion sisäistä työnantajakuvaa tarkastellaan oman työpaikan näkökulmasta. Suhteellisia heikkouksia arvioidaan hieman armeliaammin, kun näkökulma on omassa työyhteisössä eikä valtiotyönantajassa yleensä.

Valtio päihittää muut toimialat vetovoimassa työnantajana

Astetta vielä yksityiskohtaisempi kuva valtiotyönantajan puoleensavetävyydestä saadaan tarkastelusta, jossa valtion vetovoimaa työnantajana mitattiin suhteessa työelämän muihin toimialoihin.

Valtion kilpailukyky työnantajana osoittautui vertailussa hyväksi. Valtio sijoittuu vertailun kärkeen koko väestön keskuudessa, ei voimakkaasti muista erottuen mutta kaikin kriteerein kiistattomasti. Nuorten korkeasti koulutettujen keskuudessa valtio on heti toiseksi vetovoimaisin yksityisten palvelujen jälkeen.

Mikä tekee valtiosta näinkin puoleensavetävän huolimatta monissa julkisissa yhteyksissä sen päälle sälytetyistä syytöksistä? Yhtäältä kyse lienee siitä, ettei asia useinkaan ole osiensa summa vaan parhaassa tapauksessa enemmän. Voidaan myös ajatella, että valtiotyönantajassa piilee sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka tällä haavaa sopivat yhteen ihmisten yleisten arvostusten ja yhteiskunnallis-taloudellisten olosuhteiden kanssa.

Juhani Pehkonen
TNS-Gallup Oy

Tulostettava versio