Valtionhallinto menestyksekkäästi tulevaisuuteen

 

Maailman myllerrykset eivät jätä julkista hallintoa rauhaan. Julkisen hallinnon rooli Suomen selviytymisessä ja menestyksen rakentamisessa saattaa jopa korostua, arvioi ohjelmarehtori Sirkka Hautojärvi.

Esteitä joudutaan purkamaan ja on oltava kekseliäs sekä uuteen yleisesti kannustava. Työ valtionhallinnossa on sisällöllisesti haastavaa ja mielekästä, mutta taloudellisesti joudutaan elämään niukkuudessa. Tässä tilanteessa julkisella puolella tarvitaan verkostoja, luovuutta, oivallusta, kokeiluja ja käytännön viisautta siinä missä yhteiskunnassa muuallakin.

Putkihallinto on jo uudistusten myötä liukenemassa ja rajat muuttumassa läpäiseviksi kalvoiksi. Hallinto on yhä selkeämmin osa sosiaalista systeemiä, jolle ei välttämättä löydy kirkasta äärtä eikä laitaa. Asiat kietoutuvat dynaamisesti toisiinsa. Samalla tieto ja osaaminen liikkuvat maailmalla vilkkaasti. Hallinnolla on hyviä perinteisiä arvoja, mutta riittävän strategisen ketteryyden käytäntöön vieminen muuttuvassa maailmassa tulee olemaan sille todellinen ja vakavasti otettava haaste.

Ihmiset eivät yleensä pidä yllätyksistä työelämässä. Ilman tuota paljon puhuttua strategista ketteryyttä yllätyksiä kuitenkin tulee vastaan usein. Johtajilta edellytetään tällaisessa tilanteessa erityisen hyvää ammattitaitoa. Viime vuonna lanseerattu ja yhden kurssin läpikäynyt korkeatasoinen valtiokonsernin johdon kehittämisohjelma "Tulevaisuuden johtajat" on merkittävä tuki ja vastaus toimintaympäristön muutosten johtamiselle asettamiin vaatimuksiin. Ohjelma vahvistaa ja uudistaa johtamiskulttuuria ja -osaamista sekä edistää osanottajien kasvamista entistä vaativampiin johtamistehtäviin.

Tulevaisuuden johtajat -ohjelmassa keskeistä on laaja verkottuminen.

Kaiken muutoksen keskellä on sentään jotakin verraten pysyvää. Ihminen on muuttunut vuosien varrella perusolemukseltaan hyvin vähän. Ihmisten kanssa edelleen toimitaan ja ihmisille pyritään tuottamaan hyvää. Kasvaako itsekkyys muutoksissa vai ei, siitä toki keskustellaan. Tosiasia on kuitenkin, että verkostoituvassa maailmassa toimitaan erilaisten ihmisten kanssa entistä enemmän, nimenomaan erilaisten ja erilaisissa ympäristöissä työskentelevien ihmisten kesken. Innovaatiotkin syntyvät parhaiten siellä, missä erilaisuudet kohtaavat. Tulevaisuuden toimijat ovat yhä useammin verkossa ja verkostoissa. Miten silloin johdetaan? Tämä on yksi asia, joka varmasti Tulevaisuuden johtajat -kursseilla toistuvasti tulee esiin. Kokonaisuuksien teemat tänä syksynä alkavalla kakkoskurssilla ovat: strateginen toimintaympäristö ja johtaminen, tulevaisuuden ennakointi, rohkea johtajuus ja suomalainen johtajuus maailmanluokan kilpailussa.

Kiinalaisten yhdeksi vahvuudeksi muuttuvassa maailmassa mainitaan se, että heille muutos on luonnollinen olotila. He ovat myös pragmaattisia, mitä he itse kuvaavat sanonnalla: samantekevää onko kissa musta vai valkoinen kunhan se pyydystää hiiriä. Eurooppalaisille muutos ei ole yhtä luonteva olotila. Muutoksen pakolla tullessa eteen pyritään yleensä pian taas naulaamaan uusi olotila tiukasti kiinni. Suomalaisella yhteiskunnalla ja hallinnolla on kuitenkin omia vahvuuksia, joiden varassa muutoksessa voi pärjätä. Meillä on esimerkiksi hallinnossakin verraten hyvä halu kehittyä. Hankaluutena siellä usein ovat pullonkaulat, joihin tuo halu lannistuu. Pelkkä sisu ei silloin riitä.

Pullonkaulat tiedostettava ja raivattava

Pullonkaulat on tiedostettava ja raivattava sekä pidettävä huolta, ettei uusia rakenneta tilalle. Tarvitsemme muutoksia ajattelussa, teoissa ja järjestelmissä.  

Erityisen vaativa murrostilanne on johdolle, johon kohdistuu monenlaisia odotuksia. Pitäisi hallita oma tilanne, innostaa muita, verkostoitua, ennakoida ja kyetä luotsaamaan organisaatio tulevaisuuteen. Toimijoiden tulevaisuuskuvat vaikuttavat heidän käsityksiinsä siitä, mikä on tärkeää tässä ja nyt, mitkä ovat tavoitteet ja miten kehittää käytäntöjä. Tuloksellisuus taas edellyttää yhteyksiä moneen suuntaan ja erilaisten ilmiöiden vuorovaikutusten tuntemista. Tämä ei ole tietenkään vain valtionhallinnon pulma, tilanne on yksityisellä puolella samankaltainen. Kun elämä ympärillä muuttui, reseptit vanhenivat.

Yrityksissä on pitkään annettu konsernitason valmennusta niin toimivalle johdolle kuin potentiaalisille johtajille. Tämä on koettu yrityksen menestyksen kannalta tarpeelliseksi. Nyt myös valtiohallinnossa on siis saatavilla vastaavaa konsernitason tukea: Tulevaisuuden johtajat -ohjelma, jonka mottona on valtionhallinto menestyksekkäästi tulevaisuuteen. Ohjelmaan osallistujat saavat välineitä, menetelmiä ja ajattelumalleja tunnistaa tulevaisuuden toimintaympäristön haasteita. He voivat myös tunnistaa johtajuuden keskeiset menestystekijät ja kehittää niitä itsessään. Lisäksi he saavat verkottumalla vertaisnäkemystä ja -tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Perusohjelma koostuu neljästä modulista, osallistujakohtaisesta johtajuusarvioinnista, mahdollisesta coaching-prosessista sekä henkilökohtaisesta kehittymisohjelmasta. Lisänä on valinnaisia verkostomoduleita, jotka sisältävät mm. yritys- ja kuntavierailuja.

Yritys- ja kuntakenttä mukana ohjelmassa

Verkostoitumiseen ja kumppanuuksien rakentamiseen on alkavalla kurssilla entistä paremmat edellytykset, sillä kurssiin on kytketty mainittu mahdollisuus tutustua yrityskenttään, kuntakenttään tai syventää tietoja eduskuntatyöstä. Kurssille osallistuu, ykköskurssin tapaan myös kansanedustajia, jotka ovat mukana etenkin strategista toimintaympäristöä ja tulevaisuuden Suomea pohdittaessa. Verkostomodulien toteutuksessa valtiovarainministeriön kumppaneina ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto.

Erilaisuuksien kohtaamispaikkojen synnyttämisessä sekä moninaisten verkostojen luomisessa ja ylläpidossa tarvitaan käytännön viisautta. Kaikkea käytännön viisautta ei tarvitse itse omien yritysten ja erehdysten kautta hankkia, sillä sitä saa kuuntelemalla, keskustelemalla ja kokemusten jakamisen kautta. Tähän Tulevaisuuden johtajat -kurssi antaa hyvät mahdollisuudet. Mukaan kutsutut osanottajat tulevat erilaisista virastoista, erilaisista kokemustaustoista ja koulutuspohjista. Uudet tuttavuudet rikastuttavat ja syntyvät verkostot ovat sekä oppimisen, kehittymisen että vaikuttamisen paikkoja.

Sirkka Hautojärvi
Ohjelmarehtori

Tulostettava versio