Työn imua valtiolle

Työn imua voi mitata sillä, haluaako töihin lähteä aamulla.  Vaakakupeissa painavat erilaiset asiat. Työssä ei ole aina ratkiriemukasta, työ on useimmiten kiireistä ja työpaikalla voi olla ristiriitoja. Moni ahdistuu jatkuvista muutoksista organisaatiossa ja vihaa projekteja. Mutta jos toisessa vaakakupissa työ on merkityksellistä ja sen sisältöön on vaikutusmahdollisuuksia, syntyy omistautumista ja innokkuutta työhön. Niin kauan kun positiiviset asiat ylittävät negatiiviset, voi aamulla kokea iloa työhön menosta. Silloin työssä on imua.

Aloitin opiskeluni Helsingin yliopistossa vuonna 1992. Suomi eli syvintä laman aikaa. Ilmapiiri oli rankka, työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen tuntui lähes mahdottomalta. Opiskeluaikana työn imu ei juuri ollut työpaikan valinnan kriteerinä. Töitä tehtiin, jos niitä sai, ihan millä alalla tahansa.

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työn imua kokeva on työssään tarmokas ja omistautunut. Työn imu kuvaa olotilaa, joka on suhteellisen pysyvää ja aidosti myönteistä hyvinvointia työssä. Työn positiiviset puolet ovat erilaisissa töissä ja ammateissa erilaisia.

Luova työ joko vie mukanaan tai sitä välttelee viimeiseen asti. Sanoittajan ja runoilijan työ on rankkaa siksi että oman ilmaisun rajat tulevat vastaan. Se on raastavaa ja tuskallista. Mutta ilo siitä, jos onnistuu sanomaan jonkun asian selvästi ja kauniisti, hakee vertaansa. Taiteellisessa työssä suhde yleisöön, lukijoihin voi myös olla palkitsevaa.

Nykyinen työni politiikassa on innostavaa, raskasta, sisältää mahtavia työtovereita, väliin verisiä tappioita, mutta tuntuu taatusti merkitykselliseltä.

Työn merkityksellisyyden kokemus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovatkin olennaisia hyvässä työssä. Työministerinä teen töitä sen eteen, että parempi työ olisi arkipäivää yhä useammalle. Työelämän laadun parantaminen on tavoitteenani.

Valtion työnantajakuva 2009 mukaan valtiolla työnantajana on mielikuvallisia heikkouksia. Näistä suurimpia heikkouksia ovat työilmapiiri, palkkaus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Nämä mielikuvat ovat erittäin ongelmallisia tulevaisuuden kannalta.

Erityisesti valtiosektorilla työelämän laadun parantaminen pitäisi nyt olla jokaisen esimiehen ykköstavoite. Työikäinen väki vähenee ja valtio kilpailee hyvästä työvoimasta. Työelämän laadussa on kolme olennaista tekijää, joihin pitäisi keskittyä: esimiesten innostava työskentely, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin sekä mahdollisuus oppia uutta työn ohessa.

Valtiolla työskentelyssä on mielikuvista huolimatta myös paljon vahvuuksia. Ihmiset tekevät mielekästä ja tärkeää työtä. Valtiolla töissä olevat ihmiset rakentavat suomalaista yhteiskuntaa, jonka parhaisiin puoliin on aina kuulunut ihmisten tasa-arvoinen kohtelu hallinnossa ja pyrkimys yhteiseen hyvään. Ja nämä hommat ovat ihmisten tekemiä.

Anni Sinnemäki
Työministeri

Tulostettava versio