Raamisopimus oli tervetullut

Keskusjärjestöjen raamiratkaisu on perusteltu tässä talouden tilanteessa, onpa näkökulma kotimainen tai globaali. Valtion virka- ja työehtosopimusopimus sopimuskaudelle 2012-14 on tasapainoinen kokonaisuus, jolla edistetään tuloksellisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja hyvinvointia valtion työpaikoilla.

Valtion neuvottelut uudeksi virka- ja työehtosopimuskaudeksi 2012 - 2014 käynnistyivät toden teolla 17.10.2011. Keskusjärjestöjen raamiratkaisu 13.10.2011 antoi neuvottelujen aloittamiselle sysäyksen. Kaikkien sektoreiden työmarkkinaneuvottelujen takarajaksi raamissa oli asetettu 24.11.2011, koska keskusjärjestöt olivat sopineet arvioivansa raamisopimuksen kattavuutta 25.11.2011. Valtion pääsopijoiden ja heidän hallintojensa aikataulujen pohjalta valtion takarajaksi oletettiin aluksi muodostuvan 21.11. eli neuvotteluaikaa oli viisi viikkoa.

Neuvottelimme valtion pääsopijaosapuolten kanssa yhteisymmärryksessä raamisopimuksen agendojen pohjalta. Pyrimme työnantajapuolella välttämään pitkiä, tavanomaisia tekstimuutoksia. Yleiskorotusten ja virastoerien suhteen tuli olla puolet kumpaakin. Pyrimme myös välttämään erillisiä neuvotteluryhmiä, koska raamisopimus jo määritteli neuvotteluagendaa pitkälti emmekä tavoitelleet tekstimuutoksia.

Pääsopijat jättivät tällä kertaa kukin omat neuvottelutavoitteensa. Pääsopijoille tuntui lisäksi olleen tärkeää, että raamisopimuksen pohjalta käynnistyviä hankkeita ja selvityksiä sekä toimenpiteitä seurataan jatkossakin tarkasti ja pohditaan selkeästi valtion toimintamallit näissä asioissa.

Vielä kulumassa olevaan sopimukseen liittyvä marraskuun tarkastelulauseke todettiin neuvottelujen kestäessä toteutuneeksi osin raamisopimusmenettelyssä ja asiaan päätettiin palata vain, jos se on erityisesti jostakin syystä tarpeen.

Neuvottelutilanne tiivistyi pitkin matkaa kaikilla sektoreilla. Aidoksi neuvottelujen takarajaksi tuntui muodostuvan alkuvaiheessa 23.11., jolloin sekä kunta- että moni yksityinen ala päättää neuvottelujaan, jotta palkansaajajärjestöjen hallinnot ehtivät käsitellä saavutetut neuvottelutulokset siten, että keskusjärjestöjen arvio siitä, onko raamisopimus kattava, saadaan tehtyä 25.11.

Valtion neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja töitä tehden. Sopimuskausi asettui 25 kuukauden mittaiseksi. Se alkaa 1.3.2012 ja päättyy 31.3.2014.

Pullonkauloja löytyi viljalti

Neuvottelujen kuluessa pullonkauloja löytyi viljalti: Raamin tarkoituksen kunnioittaminen tekstiasioissa, ei vain maksavissa; palkanmuodostus ja palkantarkistusten muoto; virastoeräpainotteisuus; yleiskorotuksen muoto (progressiivisuus, prosentuaalisuus, sekalinjaisuus); ei tasa-arvoerää (tasa-arvotyöryhmän asettaminen); molemmille vuosille virastoerät; perälaudat; kertaerälogiikka; työaikasopimukseen liittyviä asioita; erilainen lähestymistapa siihen, mitä selvitykset valtion palkkapolitiikan onnistuneisuudesta kertovat; vpj-asiat yleensä ja erityisesti fuusioissa; henkilöstön edustajien palkkiot ja ajankäyttö; työryhmäkäytännöt; raamisopimuksen tarkoitusten ja vaikutusten selvittäminen; kriisilausekkeet jne.

25 kuukauden työrauha arvokas saavutus

Valtion kannalta syntynyt raamisopimus ei vain rauhoittanut neuvottelurupeamaa vaan toi toteutuessaan ja onnistuessaan mahdollisuuden työrauhaan runsaan kahden vuoden ajaksi. Tämä oli erittäin arvokasta. Kukaan ei tiedä, miten jatketaan tämän jälkeen, palataanko liittokohtaisten neuvottelujen tielle vai ei. Joka tapauksessa tässä tilanteessa neuvottelutulos raamisopimuksesta oli erittäin tervetullut.

Mitä eroa TUPOlla ja raamisopimuksella sitten on? EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson kiteytti sen hyvin: Raamisopimuksessa liitoilla on raamin sisällä väljemmät sopimisen mahdollisuudet kuin tupo-maailmassa, jopa toimialojen sisällä. Aikaisemmat TUPO-ratkaisut sitoivat enemmän ja suoremmin jo siinä sovittuun. Nythän raamiratkaisu määritteli tarkasti vain palkantarkistusten määrällisen raamin sekä eräitä tekstikysymyksiä ja hanke-kokonaisuuksia.

Raamisopimus tuli toisaalta keskelle "kaikkea" eri sektoreilla, erilaisia sopimuskausia, päättymisiä ja alkamisia ja kesken olevia töitä/hankkeita. Sitten vaan kukin toimija lähti sovittamaan raamin todellisuutta omaansa. Raamiratkaisu on silti äärimmäisen perusteltu tässä talouden tilanteessa, onpa näkökulma kotimainen tai globaali. Tuleeko muita "raamiratkaisuja" jatkossa, ei liene relevantti kysymys nyt. Siihen kysymykseen ehditään palata.

Valtiolla tasapainoinen kokonaisuus

Sopimuksia raamin sateenvarjon alla lähti syntymään ropisemalla vasta marraskuun puolivälin jälkeen, mutta kattavuus oli auki yli aiemmin asetetun takarajan aina 28.11. asti. Oma 22.11. saavutettu neuvottelutuloksemme on tasapainoinen kokonaisuus. Tällä ratkaisulla edistetään tuloksellisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja hyvinvointia valtion työpaikoilla.

Raamisopimuksen kautta ja myös hallitusohjelmaan liittyen osaksi omaa sopimustamme tuli joukko työelämän kehittämiseen liittyviä asioita, joita ryhdytään selvittämään tarkemmin kaksi- tai kolmikantaisissa työryhmissä. Tällaisia ovat muun muassa osaamisen kehittäminen, koulutusrahaston toimintaan liittyvät aloitteet sekä koulutuspanostuksen lisäämiseen tähtäävät verokannusteet. Viime mainitun osalta on luonnollisesti löydettävä julkiselle sektorille sopivia toimintatapoja.

Palkantarkistusluvut tulivat raamista annettuina. Oliko se hyvä vai huono asia, siitä keskusteltiin paljon. Ainakin valtion kentässä tuntui siltä, että raamin sateenvarjon alla saimme aikaan valtiolle sopivan ja virastokenttää tyydyttävän sopimusratkaisun. Se vastaa valtion tarpeisiin ja siihen arkeen, jota meidän virastomme kaikkine haasteineen ja ominaispiirteineen elävät. Sopimuksen hyvyyden ratkaisee lopulta se, kuinka hyvin sopimuksella onnistuttiin ennakoimaan ja reagoimaan Suomen ulkopuolelta tulevaan taloudelliseen turbulenssiin ja sen suuntaan. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaaminen oli kuitenkin tehdyn sopimuksen keskeisenä tavoitteena.

Ollaanko siis tyytyväisiä? Ilman muuta. Saimme runsaaksi kahdeksi vuodeksi työrauhan, aikaa työskennellä eri asioiden ja hankkeiden kanssa perusteellisesti sekä aikaa parantaa työelämän laatua ja kehittää neuvottelukulttuuria. Virastoerien suhde yleiskorotukseen jäi vajaaksi, mutta virastoerien suhde yleiskorotuksiin - runsaat 23 % yleiskorotuksesta - ei ole huonoin mahdollinen. Etu on sekin, että pääosin yleiskorotukset ovat molempina sopimusvuosina prosentuaalisia. Kaksoisepätasapainon korjaaminen etenee hitaasti, mutta kuitenkin. Henkilöstöpolitiikan tekstiasioita sopimuksessa ovat lähinnä työurien jatkamistyöryhmä, fysikaalista hoitoa koskevan ohjeen täsmentäminen sekä määräaikaistarkastelujen seuranta.

Ratkaisuun ei valtiolla sisältynyt tasa-arvoerää, luottamusmiespalkkioiden korotuksia eikä monia tekstivaatimuksia, joiden hintalappu ja vaikutukset olisivat olleet liian kalliita.

Sopu aluehallintoviranomaisten palkkausjärjestelmistä merkittävä

Työnantajan ainoa ja sitäkin tärkeämpi vpj-tavoite oli saada aluehallintovirastojen ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten palkkausjärjestelmistä sopimus keskustason neuvotteluissa. Tämä tavoite saavutettiin. Saavutus oli merkittävä palkkausjärjestelmästä pitkään neuvotelleiden virastojen kannalta, mutta myös fuusioituvien virastojen palkkausjärjestelmien kehittämiselle ylipäätään. Muissa henkilöstöjärjestöjen vpj-vaatimuksissa liikuttiin lyhyiden määräaikaisten palvelussuhteiden vpj-palkkoja ja uusien henkilöiden suoritusarviointia sekä ns. vanhojen palkkojen seurantaa koskevissa asioissa, VTML:n järkeviksi tinkimin kompromissein.

Työaikasopimuksessa sovittiin työnantajalle tärkeistä asioista kuten joustavien työaikajärjestelyjen jatkamisesta.  Myös työaikalaskentaan ja liukuvan työajan tuntien korvaamiseen saatiin tavoiteltua selkeyttä. Työaikatyöryhmät jatkavat edelleen mm. jaksotyöasioiden selvittämistä. Uudeksi selvityskohteeksi sovittiin uudenlaiset, tuloksellisuutta edistävät tavat tehdä ja järjestellä työtä.

Ratkaisu sisälsi useita sopimuskauden aikaisia työryhmiä, jo aiemmin toimineiden ryhmien toimeksiantoja ajantasaistettiin.

Valtioneuvosto hyväksyi valtion sopimusratkaisun 1.12.2011. Ratkaisu alistettiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, joka käsittelee sitä viikolla 50. Valtion työnantajajohdon kanssa syntynyttä ratkaisua avattiin viikoilla 48 ja 49.

Asko Lindqvist, Seija Petrow, Pentti Tuominen
VTML

Tulostettava versio