Syksyn neuvottelukierros loi hyvän pohjan seuraavalle

Tämä syksy on ollut yllätyksellinen työmarkkinasyksy ja työntäyteinen hallitusohjelman käynnistämisvaihe. Maailmantalouden ja Euroopan talouden vaikeudet ja uhkat heijastuvat sekä työmarkkinoille että Suomen hallituksen paineisiin.

Itse en vielä alkusyksyllä uskonut työmarkkinoiden raamisopimuksen syntymiseen. Se saatiin tehdyksi 13.10.2011. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt yllättivät positiivisesti. Keskusjärjestöillä oli yhteinen huoli, vastuun tunne ja kyky saada aikaan raamisopimus. Raamisopimuksen mukainen työ- tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kattavuus on 91 prosenttia ja julkisella sektorilla 100 prosenttia.

Neuvotteluilmapiirin ja osapuolten välisen luottamuksen kannalta oli hyvä, että aivan valtaosa raamisopimuksen sovelluksista saatiin sovituksi osapuolten kesken ilman valtakunnansovittelijan myötävaikutusta. Jokainen neuvottelukierros luo pohjaa seuraavalle neuvottelukierrokselle - hyvässä ja huonossa. Nyt se loi hyvää pohjaa valtaosalla toimialoista.

Usein ihmetellään, miksi virka- ja työehtosopimusten tekeminen on niin vaikeata ja miksi se on sellaista "teatteria". Miksei vain sovita asiallisesti ja vähin äänin? Virka- ja työehtosopimustoiminta on periaatteessa samanlaista neuvottelu- ja sopimustoimintaa kuin muukin sopiminen. "Kauppa" syntyy sillä tasolla missä osapuolten tahdot kohtaavat. Raamisopimuksen mukaisessa sopimisessa kustannustaso oli kiinni. Sen olisi luullut helpottavan ja nopeuttavan liittokohtaisten sopimusten aikaansaamista. Toisaalta huomio ja edunvalvonta suuntautuivat vielä korostetummin palkankorotusten toteuttamistapoihin ja tekstikysymyksiin. Kauppa syntyi niillä palkankorotusten toteuttamistavoilla, joista kyettiin sopimaan.

Kollektiivisopimuksen kysynnän ja tarjonnan laki ei kuitenkaan ole sama kuin vaikkapa jonkin laitteen tuottajan ja ostajan välisessä kauppatilanteessa. Virka- tai työehtoja koskevan kollektiivisopimuksen tekoon ei ole sellaista välttämätöntä toiminnallista tarvetta kuin vaikka teollisuuslaitoksella jonkin laitteen hankkimiseen. Työnteko ja palkanmaksu ja siten toiminta voi jatkua ilman virka- tai työehtosopimustakin. Kuitenkin jos kollektiivisopimusta ei synny ja siirrytään sopimuksettomaan tilaan, painetta luodaan uhkaamalla työtaistelutoimenpiteillä. Painetta luodaan kaikissa vaiheissa myös julkisuuden kautta. Virka- ja työehtosopimusten ero muuhun sopimustoimintaan on myös se, että sopimusosapuolta ei voi vaihtaa johonkin toiseen.

Valtion työmarkkinalaitos kiittää yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2012.

Teuvo Metsäpelto
Valtion työmarkkinajohtaja

Tulostettava versio